Ryhti on tuki- ja liikuntaelimistön käytöstä, sen osien välisistä suhteista ja asennoista ja liikkuvuudesta, nivelvakaudesta sekä kehon lihastasapainosta muodostuva kehon fyysinen ilmiasu. Ryhti muuttuu kehon fyysisen käytön mukaan. Tasapainoinen ryhti mahdollistaa tuki- ja liikuntaelimistön tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan. (Murphy 2005, 105-107.)
Tasapainoisen ryhdin vaikutuksia ovat muun muassa:
1. Liikuntasuoritusten ja liikkumisen taloudellisuus, sulavuus, vaivattomuus ja esteettisyys/tyylikkyys paranevat.
2. Antaa vaikutelman itseluottamuksesta ja kehotietoisuudesta.
3. Lihastasapaino pysyy virheettömänä.
4. Elimistön koordinaatio ja tasapaino sekä tietoisuus kehon sijainnista suhteessa tilaan (proprioseptio) paranevat.
5. Selkärangan kuormitus seisomatyössä pienenee.
6. Lantionpohjan lihakset vahvistuvat. (Murphy 2005, 108 ja 124-125.)
Asentolihakset (tooniset lihakset) supistuvat jatkuvasti matalalla teholla säilyttäen kehon ryhdin. Asentolihaksia on kehon kaikissa osissa ja keskivartalon tärkein asentolihas on poikittainen vatsalihas. (Murphy 2005, 107.) Asentolihaksia kehittäviä harjoitusmenetelmiä ovat muun muassa Alexander-tekniikka, Feldenkrais, jooga, Method Putkisto, Pilates ja Pose Method (Nicholas Romanovin kehittämä juoksijoiden liikeharjoitusmenetelmä) (Murphy 2005, 124-125).
Tasapainoisen ryhdin ylläpitämiseen tarvitaan asentolihasharjoituksia ja lisäksi myös työasentojen on oltava ergonomisia, samoin kuin lepo- ja nukkuma-asennon jne. Kehotietoisuus on kehon ryhdin tiedostamista ja se automatisoituu harjoittelun myötä. (Murphy 2005, 120-122.)
KIRJALLISET LÄHTEET:
Murphy, Sam. 2005. Nykynaisen kuntokirja. Suomentanut Taina Wendorf. Singapore: Karisto. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto, maakuntakirjasto.
Onhan yhä jaloviinaa
13 vuotta sitten