Gorilla

Gorilla (Gorilla gorilla) on eräs ihmisapinoista, muita ovat gibbonit (Hylobatidae, pienikokoinen), oranki (malaijinkielellä: orangutangi; Simia satyrus, 190 cm) ja simpanssi (Pan troglodytes, 170 cm). Gorilla voi kasvaa yli kaksimetriseksi ja sen hartioiden leveys voi olla lähes metri. Gorillan turkin väri on tummanruskea. (Tiainen, Väänänen, Leskinen, Mäkelä, Mäkinen & Pöyhönen 1983, 333, 345, 433, 870 ja 1122.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Tiainen, Jorma O, Väänänen, Jorma, Leskinen, Juhani, Mäkelä, Pekka, Mäkinen, Raili & Pöyhönen, Otto (toim.). 1983. Tietojätti. Jyväskylä: Gummerus ja PA Norstedt & Söners förlag.

Katso myös:
Tarzan bundolo

Tarzan bundolo

Tarzan eli apinain kuningas on päähenkilö poikien seikkailukirjoissa. Nämä kirjat on kirjoittanut amerikkalainen Edgar Rice Burroughs (1875 – 1950) 1900-luvun alkupuolella. (Tiainen, Väänänen, Leskinen, Mäkelä, Mäkinen & Pöyhönen 1983, 150 ja 1214.) Lause Tarzan bundolo on apinoiden kieltä ja suomennettuna se tarkoittaa: ”Tarzan tappaa!” Tätä lausetta Tarzan käyttää muun muassa taistellessaan gorillojen kanssa. (ei tekijää, ei julkaisuvuotta. ei sivunumeroa.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Tiainen, Jorma O, Väänänen, Jorma, Leskinen, Juhani, Mäkelä, Pekka, Mäkinen, Raili & Pöyhönen, Otto (toim.). 1983. Tietojätti. Jyväskylä: Gummerus ja PA Norstedt & Söners förlag.

Katso myös:
Gorilla

Harjoitus 28.4.2009

Aika lämmintä, pilvistä ja heikkotuulista. Ei mitenkään erityisen arktista. Tervamaratonin vanhalla reitillä hiekoitussepelin poistaminen edistyy, Sangintiekin on hiekoitussepelisiivottu.

Spammauksen suhteen poikkeuksellisen hiljaista, vain kyykyssä olevan mannaryynnin kokoinen kevytspam: ”Jaksaa, jaksaa” Laanilan koulun ja lukion kohdalla. Vastattu: ”Tarzan bundolo.” Ainolan puiston kevyenliikenteenväylällä ahdasta, mutta koska vastaan tulevan ja takaa tulevan polkupyörän nopeus ei ollut ihan järjetön, kaksi polkupyörää ja juoksija eivät kolaroineet.

Merikosken voimalaitoksen mäen nousun sijasta juostu Merikosken voimalaitoksen alakanavan viertä padon kohdalle, jossa portaat takaisin vanhalle Tervamaratonin reitille. Jyrkät ja korkeat portaat, reisilihakset menivät maitohapoille yhden nousun jälkeen. Hintan koulun jääkiekkokaukalon ympärillä oleva pururata onkin hiekkapintainen ja se vaikuttaisi noin 400 metrin pituiselta. Sangintien kangasmetsäosuudella astuttu vähän varomattomasti, ja nilkka vihlaisi, ei ilmeisesti kuitenkaan syntynyt pehmytkudosvauriota.

Katso myös:
Tarzan bundolo

Gallowayn harjoitusmenetelmä

Jeff Galloway on amerikkalainen juoksuasiantuntija. Hänellä on laatinut ensimmäiselle maratonilleen tähtääville puolen vuoden pituinen harjoitusohjelman joka koostuu kolmesta viikoittaisesta harjoituksesta, joista yksi on niin sanottu ”pitkä lenkki” ja kaksi muuta ovat kunnon säilyttäviä harjoituksia. Lisäksi on harjoiteltava muuta liikuntaa muina päivinä. Galloway pitää harjoitusmenetelmäänsä erityisen soveliaana aikuisiässä juoksemisen aloittaville. Maratonilla ei ole tällöin aikatavoitetta vaan läpivientitavoite. (Pekola 2003, 124 – 126.)

Gallowayn harjoitusmenetelmä perustuu juoksijan kunnon mukaiseen viikkokilometrien määrään, juoksijan ikään perustuvaan viikkolepopäivien määrään, aikatavoitteeseen perustuvaan viikkokilometrimäärään, nousujohteiseen harjoitteluun ja harjoituksiin sisältyviin palautumisjaksoihin, joiden aikana kävellään. Palautumisjaksot kuuluvat harjoitukseen sen alusta alkaen. Peruskestävyyden ollessa riittävä Gallowayn harjoitusmenetelmään kuuluu vauhtikestävyys ja kiriharjoittelu. (Pekola 2003, 124 – 127.)

Pohdinta: Gallowayn minimiviikkokilometrimäärä on 50 – 65 kilometriä. Jostakin on jäänyt mieleen, että maratonin läpivienti edellyttää sitä, että viikossa juostaan jonkin verran enemmän kuin mikä on maratonin pituus. Gallowayn harjoitusmenetelmän viikkokilometrimäärä näyttää sopivan tähän muistumaan.

Harjoituspäiväkirjan pitäminen on tietenkin myös tärkeää tämänkin harjoitusmenetelmän kohdalla. Jos ei tiedä mistä on tullut, ei voi mennä sinne minne tahtoo mennä.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Pitkä lenkki -harjoitus

John Treacy on irlantilainen maratonjuoksija. Hänen mukaansa maratonin pitkä lenkki –harjoitus on tehtävä juoksunopeudella, joka käyttää energianlähteenä elimistön rasvaa, jolloin juoksijan vointi on pitkä lenkki –harjoituksen jälkeen levännyt. Jos juoksija juoksee pitkä lenkki –harjoituksen liian kovalla vauhdilla, hänen energianlähteenään ovat elimistön hiilihydraatit, ja juoksija on pitkä lenkki –harjoituksen jälkeen väsynyt. (Pekola 2003, 129.)

Pitkä lenkki –harjoituksen tarkoitus on kehittää elimistön kykyä käyttää energialähteenä elimistön rasvaa. Mikäli pitkä lenkki –harjoitus on juoksijan kuntoon nähden liian rasittava, elimistö ei sopeudu käyttämään rasvaa energianlähteenä ja pitkä lenkki –harjoituksella ei saavuteta harjoituksellista hyötyä. (Pekola 2003, 129.)

Treacyn mukaan pitkä lenkki –harjoituksen kilometriaika on minuutista minuuttiin 15 sekuntiin hitaampi kuin juoksijan kilpavauhti maratonilla. Jos juoksija harjoittelee toisten juoksijoiden kanssa, kaikkien on oltava tällöin samankuntoisia, sillä muuten harjoitus on osalle juoksijoista juoksuvauhdiltaan sopimaton. (Pekola 2003, 129.)

Pohdinta: Jos ei koskaan kilpaile, niin tuo viimeisessä kappaleessa olevaa ohjetta on vähän vaikea soveltaa. Ja kilometriaikoja en ole miettinyt viimeiseen kahdeksaan vuoteen, vaikka Tervamaratonin vanhalla reitillä voisi niitä tarkkailla. Liian vaivalloista.

KIRJALLISET LÄHTEET:Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

La meilleur chose de l’exercice en semaine la dix-septième

La meilleur chose de l’exercice en semaine la dix-septième été est quand j’ai vu cette Madame, qui vous ressemble trop à une Madame, qui vit mon cœur. Zut, encore la même histoire !

Harjoitus 2 26.4.2009

Toinen harjoitus, kun viikkokilometrit ovat jääneet alakanttiin. Jalkaterät olivat turvonneet varpaat hiertyneet eilisen ja tämän päivän harjoituksien vuoksi, ennen tätä juoksua matkaa takana noin 50 kilometriä ja lyhyt juoksu aiheutti rakon pikkuvarpaaseen. Jospa tuo paranisi seuraavaan harjoitukseen mennessä. Juostu mahdollisuuksien mukaan nurmikolla.

Spammausta tavallisen spammaustiheyden mukaan, jotkut asiat eivät kai ikinä muutu. Molemmat spammaajat polkupyörällä köpötteleviä rouvia. Mieleen jäi erityisesti vaaleansiniseen toppatakkiin pukeutunut rouva, joka katkeralla äänellä tahtoi juoksijan pukevan paidan päälle. Tämä spammauksen häiritsevyys oli tämän päivän aikasemman harjoituksen sauvarullaluistelijan häiritsevyystasoa vastaava.

Katsottu Piippolan maratonin nettiesitettä. Näyttää siltä, että maraton on aika kuuma juosta, valokuvissa aurinko paistoi koko keskikesän innollaan. Paha juttu.

Katso myös:
Harjoitus 26.4.2009

Julman juhan juoksun kuvia:
http://www.pite.fi/kuvat/JJJ2007/Julma_Juhan_juoksu_2007/album/index.html

Harjoitus 26.4.2009

Tervamaratonin reitin puisto-osuuksien ruohokentät lähestyvät juoksukelpoisuutta. Lämpötila sopiva eikä tuuli häiritse. Aurinkoista ja jaksoittain pilvistä. Liikkeellä useita henkilöitä juoksukengät jaloissaan.

Joku 3 henkilön juoksentelijaryhmä tullut vastaan kolmen miehen rintamana vanhan Tervamaratonin 5 kilometrin pisteen jälkeen. Ensimmäinen spammaus vanhalta mieheltä Jumalten rannanpuistossa: ”Saako kysyä, ootko juossut maratonin?” Saahan sitä kysyä, jätetty vastaamatta. Jumalten rannan jälkeen poliisipartio kevyenliikenteen väylällä, eivät pidättäneet, vaikka juoksija juoksikin nurmikolla. Rauhallista vanhan Tervamaratonin reitin 12 kilometrin pisteen paikkeille eli Lidl:n kohdalle saakka, jossa mustiin pukeutunut polkupyörällä liikkuva vanha rouva ilmaisi paheksuntansa kurkkua rykimällä. Spammaus tämäkin. Nykäsenkankaalla Varvikkotien paikkeilla sauvarullaluistelijaherra spammannut katkeran kuuloisena: ”Se on sitten kesä tullut!” Tämän spammauksen häiritsevyysaste oli suuri, ilmeinen keltaisen lumen syöjä. Jätetty kommentoimatta. Timpan mestan kohdalla mieheltä ihan ok spammaus: ”Ja kunto on kova?” Kasarmitiellä noin 10-vuotias polkupyöräilevä poika spammannut jota sekavaa, josta ei saanut selvää. Jätetty kommentoimatta. Toinen 3 hengen juoksentelijaryhmä tullut vastaan vanhan Tervamaratonin 40 kilometrin pisteen jälkeen. Jossakin vaiheessa nainen juoksennellut lastenvaunujen kanssa... ei kehitä ihmistä juoksijana.

Edeninsuoran puiston nurmikentällä hiekoitussepeliä ja katkenneita oksia, Jumaltenrannan puisto-osuudella hieman parempi tilanne, vanhan Tervamaratonin reitin 10 kilometrin pistettä ennen oleva puiston nurmikenttä okei, Laanilan koulun ja lukion jälkeisen kevyenliikenteenväylän viheralue samoin. Hintan koulun pururata kuivunut ja okei. Sangintien kangasmetsäosuus juoksukelpoinen, samoin Värtön puiston viheralueet sekä Ainolan puisto, vaikka Ainolan puistossa nurmi on osittain vetistä.

Juokseminen nurmikolla säästää niveliä ja harjoituttaa nilkkoja. Mutta koko ajan pitää katsoa, mihin astuu. Ja jos kaatuu, pitää kaatua rennosti ja kierähtämällä, ettei spasmi vaurioita pehmytkudoksia. (Sitäpaitsi se on kivaa, mutta niinhän se on, ettei juokseminen saa olla kivaa, se on yksi suomalaisen kulttuurin kirjoittamaton laki, niin laitan tämän sulkeisiin.)

Katso myös:
Sauvakävelijä + polkupyöräilijä = sauvarullaluistelija

Sauvakävelijä + polkupyöräilijä = sauvarullaluistelija

Nyt kun kevyenliikenteenväyliltä on poistettu hiekoitussepeli on Oulun kaupungissa koittanut sauvarullaluistelijoiden aika. Sauvarullaluistelija on eräänlainen biologinen polkupyörä, siis, sen kengissä on pyörät paitsi että polkupyörät ovat paremman näköisiä ja miljoona kertaa älykkäämpiä.

Sauvarullaluistelijassa on yhdistettynä sauvakävelijöiden tapa sohia jalankulkijoita kävelysauvoilla ja huudella typeriä oululaisten pyöräilijöiden kiilausmentaliteettiin, liian suureen tilannenopeuteen kohtaamis- ja ohitustilanteissa sekä liikennesilmän täydelliseen puuttumiseen.
Ei hyvä. Tosissaan ei hyvä.

Loppukevennys:
Sauvarullaluistelija kiilaa juoksijaa ja huutaa: ”MINÄ KUN EN HULLUJA VÄISTÄ!” Juoksija vastaa: ”Mutta minäpä väistän!”

La course de fond sans chemise avec les vêtements de sport appropriés

La course de fond sans chemise avec les vêtements de sport appropriés c’est le sport avec une sensation de bien-être. La course de fond sans chemise c’est sûr quand coureur et coureuse sait courir et s’habiller de manière raisonnable. Il viendrait retenir que le froid est ennemi critique. La course de fond sans chemise, c'est facile ou difficile ? – Les deux.

Le meilleur possible le matériau pour les sous-vêtements c’est la soie ( la microfibre, ce n’est pas aussi bon que la soie ). Le plus mauvais le matériau c’est le coton, il est ” la fibre de la mort ” parce que avec il coureurs ou coureureuses ils sont trempé de sueur parce que la peau c’est humide sans arrêt.

Sur la tête, je recommande pour protéger contre froid la capuche en soie. Le bonnet de ski c’est épais trop et il recouvre trop peu la tête. Quand c’est grand froid ( il fait –1 degrés jusqu'à –20 degrés ) c’est trés bon pour la tête mettra deux les capuche en soie. Le foulard pirate en microfibre c’est le chapeau pour beau temps et se pourra la chapeau de protection supplémentaire par temps venteuxs ou froids ( ou venteuxs et froids, comment donc ! )

Les yeux devraient protéger de la soleil soit pour les lunettes de soleil soit pour une casquette.
Les gants des bases ils sont les gants en soie. En plus des en complément de ces on pourrait mettre les gants avec contre le vent. Les gants ne peuvent pas serrer.

La chemise de sport, le chemisier de sport, le tee-shirt de sport ou le blouson de sport on choisira sur la base de le temps. Si le temps s’est rigoureux c’est interdire on sera faire la course de fond sans chemise. Le pantalon de sport sera sur la jambe longue, le short aura beaucoup trop froid. Plus le temps est froid et venteux, plus les vêtements on superposera. Et le coton ne sera pas en contact avec la peau, jamais.

Les chaussettes de sport on porte les chaussettes en microfibre avec la coupe anatomique. C’est interdire à coureur et coureuse de fait s’habillet les chaussettes en coton.

Les chaussures sportives de la course d'endurance on viendrait être appropriées agréable aussi. Les chaussures ne peuvent pas serrer.

A coeur vaillant rien d'impossible, s’est tout. Et la course de fond sans chemise pour rire, comme la vie.

Oululaisen polkupyöräilijän räkähuntu-show

Perjantaina 24.4.2009 Oulun asematunnelin linja-autoaseman puoleisessa päässä noin 20-25-vuotias polkupyörällä liikkuva sänkitukkainen herra niistää nenänsä "ilmaan" niin, että räästä muodostunut noin 1,6 pitkä kapea räkähuntu kasvojen eteen.

Enpä ole aikaisemmin nähnyt vastaavaa showta. Toutes les cyclistes oulucaises sont crétins ?

Harjoitus 25.4.2009

Vaihtelun vuoksi juostu Oulusta Kempeleen Zimmarille sitten Kempeleen maratonin viimeinen kilometri ja sitten takaisin Ouluun. Lämpötila plus kahdesta plus kuuteen, tuuli aluksi 2 m/s ja myöhemmin voimakkaimmillaan 6 m/s, puuskat 9 m/s. Aurinkoista ja jaksottain pilvistä. Lenkin jälkeen pientä uupumusta nestelisäyksen poisjäännin johdosta.

Joutsensillan mäki mielenkiintoinen. Ouluntien alikulussa pikkutyttö kokeillut rullaluistimia, vähän näytti olevan rastasta hommaa. Menomatka Zimmarille päin rauhallinen Oulu-Kempele kunnanrajalle saakka. Sitten paluu arkeen tapahtuu: häiriökäyttäytyvä valkotakkinen herrapyöräilijää ja kolmen noin 10-vuotiaan pyöräilevän pojan poikajoukkoa, joka spammasi: "Eläköön! kesä on tullut!" Kysytty: "Mitä miehet?" Eivät oikein osanneet vastata. Ohitettu punaiseen tuulipuvun takkiin pukeutunut vaalea nainen, joka juoksi Kempeleeseen päin ja näytti siltä kuin hautosi itsetuhoa. Kempeeleen kunnantalon paikkeilla vanha pariskunta ollut huvittunut.

Kempeleen maratonreitillä olevan rautatien kapeassa ja juoksupinnaltaan kelirikossa olevassa alikulussa moposkootterilla ajava pikkutyttö kiilannut takaapäin ja ei tällä kertaa ajanut juoksijan yli. Pikkutytöllä tummansininen metallinvärinen umpikypärä ja rekisterinumeron kirjainosassa kirjaimet NH (Neiti Hölmö?). Kempeleen työnväentaloa vastapäätä olevan vanhan keltaisen talon seinustalla istuivat ruohikolla rouva ja herra, jotka nauttivat keskiolutta ja auringonpaistetta.

Kierretty Kempeleen maratonin viimeinen kilometri ja lähdetty paluumatkalle Ouluun. Zeppeliinin kohdalla tullut vastaan punaiseen tuulipuvun takkiin pukeutunut nainen joka ohitettu aikaisemmin. Kempeleen työnväentaloa vastapäätä olevan vanhan keltaisen talon seinustalla istuivat ruohikolla edelleen rouva ja herra, herra sopertanut jotain sekavaa, sanoista ei saanut selvää juopumustilan voimakkuuden vuoksi. Kempeleen kunnantalon jälkeen noin 10-vuotiaiden neljän pojan joukko spammannut: "Laita paita päälle!" Kysytty: "Mitä miehet?" Eivät oikein osanneet vastata. Ohitettu Kempleen maratonin reitillä olevan Kempele-Oulu tien jälkeen reipas nainen, joka oli juoksemassa. Punaiseen tuulipuvuntakkiin pukeutuneeseen naiseen verrattuna se ero, että tämä flikka hymyili. Asenne ratkaisee, leikkiähän juoksu vain on. Kleemolan kohdalla Limingantien kevyenliikenteenväylällä häiriökäyttäytyvä mustakarvainen Lassierotuinen koira.

Niinpä, ei tuo Kempeleen spammaustilanne poikkea Oulun spammauksesta, samat skeemat ja henkilögalleriat toistuvat. Samoin liikennekulttuuri vastaa mopoilijoiden osalta Oulun tilannetta, Neiti Hölmöjä löytyy Oulusta ja myös Kempeleestä. Tosin täytyy todeta, että menomatkalla kohti Kempelettä mopoilla liikkuvat pojat noudattivat väistämisen suhteen täysin tieliikeennelakia. 10 pistettä ja papukaijamerkki heille. Mutta kuka opettaisi Neiti Hölmöjä (iästä ja sukupuolesta riippumatta) tieliikennelain suhteen? Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Urheilijansydän

Vastuuvapautus: Tämä urheilijansydäntä koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta urheiluvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse terveydestään.

Urheilijansydän on sydän, johon pitkäaikaisen fyysisen harjoittelun seurauksena on syntynyt rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Urheilijansydämen rakenteelliset muutokset muistuttavat eräiden sydänsairauksien ilmentymiä. Urheilijansydämen muutosten kehittyminen on yksilöllistä, eikä näitä muutoksia voida pitää urheilijan kehittymisen mittaria. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 340 – 341.)

Urheilijasydämen rakenteelliset muutokset kohdistuvat sydämen ontelotilavuuteen sekä seinämien paksuuteen lajille tyypillisellä tavalla. Urheilijasydämen sähköisen toiminnan muutoksen luonteenomainen piirre on leposykkeen hitaus. Sähköinen toiminta vastaa leposykettä suuremmilla syketiheyksillä tavanomaista sydämen toimintaa ja EKG:ssä voi olla monenlaisia poikkeavuuksia verrattuna normaaliin. Sydämen iskutilavuuden kasvaminen on tyypillinen muutos urheilijansydämessä ja sen vaikutuksesta urheilijan minuuttitilavuus voi maksimisykkeellä olla kaksikertainen harjoittelemattomiin verrattuna. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 340 – 341.)

Urheilijansydämeen liittyvien muutosten kehittymisen aikataulu on yksilöllinen ja ne eivät välttämättä mitenkään kuvaa harjoituksen tuloksellisuutta. Harjoittelun loputtua urheilijansydämeen liittyvät muutokset palautuvat suunnilleen samassa ajassa kuin ne ovat syntyneet. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 341.)

Sydämen toiminnassa esiintyvien oirelöydösten syy on selvitettävä sydänsairauksien poissulkemiseksi. Todellinen rakenteellinen tai toiminnallinen sydänsairaus voi rajoittaa urheilemista mutta ei välttämättä estää sitä jos laji on sopiva. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 341.)

Vastuuvapautus: Tämä urheilijansydäntä koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta urheiluvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse terveydestään.

Pohdinta: Lasse Virénillä taisi olla urheilijansydän ja sitä pidettiin hänen menestyksensä salaisuutena. Oikeastaan kyse taisi olla siitä, että koko verenkiertoelimistö ja muukin elimistö oli sopeutunut kestävyysjuoksuun.

Sykemittareita myydään "välttämättömänä" harjoittelun apuvälineenä, vaikka edellä esitetystä ilmenee, että asia ei ole niin suoraviivainen. Ilmeisesti jos juoksija oppii harjoittelussaan kehittämään vauhtiaistin, jatkuvan sykevalvonnan on vähemmän tärkeää.

PAINETUT LÄHTEET:
Huttunen, Jussi, Simonen, Olli, Kangasniemi, Irmeli & Paajanen-Mannila, Anita (toim.). 1990. Suomalainen lääkärikeskus osa 1. Espoo: Weilin+Göös.

Harjoitus 23.4.2009

Tervamaratonin vanha reitti sulattelee itseään auringossa, myös Edenin rannanpuoleisella kevyenliikenteenväylällä tapahtunut edistystä kesäisen juoksualustan suuntaan. Hiekoitussepeliä vielä ainakin Oulunsuun koululta Erkkolan sillalle. Hintan koulun jääkiekkokaukalon vieressä oleva hauska pururata vielä aika märkä. Lämpötila plus 1,5 Celsiusastetta, tuuli pohjoisesta 1 m/s, puuskat 2 m/s, aurinkoista.

Harjoitus virka-ajan jälkeen, ja kas, tänään oli tosi vähän spammausta. Hyvä juttu. Kolme tyttöä vilkuttanneet Hintan koulun jääkiekkokaukalon raunioilta, vilkutettu takaisin. Nuori mies kysynyt torilla: "Mikä Batman sinä olet?", vastattu: "Tarzan bundolo." Kai kaikki ymmärtivät tämän vitsin? Ensimmäinen päivä tältä kesältä, että juostu pitkähihaisessa juoksupaidassa.

Edenin suoran puiston nurmikko oksainen ja talven jäljeltä hiekoitussepelissä. Hiekoitussepeli hyppii kenkien sisään muuallakin Tervamaratonin vanhalla reitillä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 22.4.2009

Tervamaratonin vanhalta reitiltä ei mitään uutta. Reittiä reunustavien puistoalueiden nurmikon osittain paljaita mutta maa on vielä roudassa. Hiekoitusmurskeen poistaminen kestopäällystejuoksupinnoilta alkanut ja vielä osittain kesken. Lämpötila plus yksi - plus kolme astetta, tuuli 2 metriä sekunnissa, aurinkoista.

8 kilometrin pisteeseen saakka rauhallista. Koski- ja Keskitien risteyksen paikkeilla suomenpystykorvaa taluva herra kysynyt: "Onko kylmä?", johon vastattu: "Kesälläkö?" Laanilan koulun ja lukion jälkeen lukiolaistyttö sanoo: "Hyvä, hyvä, jaksa, jaksa!", johon todettu: "Jaksa ite!" Toteamus herättänyt muissa lukiolaistytöissä tarpeen hysteeriseen nauruun. Hintan koululla välitunti, tutustuttu tällöin Hintan koulun jääkiekkokaukalon alueella kulkevaan pururataan. Hauska pururata!

Myllyojan alueella 30-vuotias lastenrattaita työntävä rouva tuhahtanut: "Jaahas!", johon vastattu: "Jaahas itelles vaan." Myllyojan koulun pihalta noin 10-vuotias tyttö ilmaissut mielipiteensä juoksijasta sanomalla: "Urheil.... , nakupelle!" Hyvin alkanut kommentti, mutta metsään meni. Liekö huono päivä tytöllä?

Kirkkokankaan alueella tummanpunainen Volvo töötännyt ja herrat olleet huvittuneita. Edelleen kirkkokankaan alueella herra, pituus 165-175 senttimetriä, paino 90-110 kiloa, liikkunut tänään jalan, jota aikaisemmin kehotettu hoitamaan omat asiansa ja antamaan ihmisten kulkea rauhassa, haastanut riitaa. Herra aloittanut riidanhaastamisen sen jälkeen kun juoksija oli ohittanut oululaisen herran. Herra esittänyt pyynnön: "Ota housut pois!", kehotettu herraa hakeutumaan mielenterveyspalvelujen pariin. Herra antanut saman kehotuksen juoksijalle.

Meritullinraitilla nuori piikkitukkainen rouva kysynyt: "Onko lämmin juosta?", johon vastattu "Alakko lämmittään? Tällä kertaa vastaus oli kielteinen, johon vastattu: "Huono juttu."

Hyviä juttuja: kohta voi juosta pehmeällä ruoholla, jos ei välitä siitä, että joutuu spammatuksi. Myös Hintan koulu pururata vaikuttaa lupaavalta, palataan asiaan kun routa sulaa. Ja sentään jotkut volvokuskit tajuavat asenteen päälle. Volvo-tuotemerkin brändihän on täydellinen riskinottamattomuus ja virkamieshenomainen ruotsalainen harmaus.

Huonoja juttuja: Riitaa haastava herra Kirkkokankaalla häiriköi, mutta sellaista se elämä Oulussa on. Oulun poliisilta saadun suullisen lausuman (14.2.2009) mukaan tällaiset herrat ovat osa Oulun kaupungin katukuvaa, joiden väkivaltaista käytöstä ei pidä ottaa henkilökohtaisuutena. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Katso myös:
Oulun Top 8 -spammit juoksijalle

Koistinen

"Koistinen" on henkilö, joka ei tajua kokonaisuuksia vaan keskittyy epäolennaisuuksiin kuten esimerkiksi ryhmätöihin. Tyypillinen "koistinen" on nössö.

Koistinen on johdos Tenavien Kaustisesta, pienestä linnusta, joka on mykkä eikä ilmeisesti kovin älykäs. "Koistisen" menestyminen elämässä ei ole kovin todennäköistä, vaan hän elää loppuelämänsä julkishallinnon tehtävissä. "Koistisen" urakehitys perustuu pätevyyden sijasta sopivuuteen.

"Kaikki paidattomat miehet ovat ällöttäviä"

Paidaton juoksija oulu kuin Matti Vanhanen pukeutumisen suhteen, ei muuten. Matti Vanhasen paidattomuudesta on keskusteltu Ilta=sanomien nettikyselyssä 30.4.2008.

Keskustelun osoite: https://www.iltasanomat.fi/arkisto/Default.asp?alue=nettikyselyt&id=21337

"Kaikki paidattomat miehet ovat ällöttäviä." Metalheart (1.5.2008 20:17)

Pohdinta: En tunnista itseäni esitetystä lauseesta.

Juoksijan mielestä kaikki paidattomat naiset eivät ole ällöttäviä.

Katso myös:
Oulun Top 8 -spammit juoksijalle

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Ilta=sanomat. Arkisto: Nettikyselyt; Näyttääkö paidaton Vanhanen hyväkuntoiselta? (30.4.2008). https://www.iltasanomat.fi/arkisto/Default.asp?alue=nettikyselyt&id=21337. Hakupäivä 21.4.2009.

Oulun Top 8 –juoksuspammausryhmää

Tämä lista on laadittu 5 vuoden kokemuksien perusteella. Keskimääräinen spammaustiheys on 1 spam per 4.21 km.

1. Vanhat akat (iästä ja sukupuolesta riippumatta)
2. Katkerat ukot (iästä ja sukupuolesta riippumatta)
3. Jumaltenrannan kalastajat
4. Joutilaat rakennusmiehet
5. Testosteronia täynnä olevat nuoret aikuiset herrat
6. Huonosti kasvatetut lapset mukaan lukien nössöt
7. Huonosti kasvatetu aikuiset
8. Muut edellisiin ryhmiin kuulumattomat keltaisen lumen syöjät

Katso myös:
Oulun Top 8 -spammit juoksijalle
Oulun Top 8 –asennevikaa polkupyöräilijoissä
Oulun Top 8 -juoksujuttua

Harjoitus 21.4.2009

Tervamaratonin reitti pääosin okei, Edenin rannanpuoleinen kevyenliikenteen väylä auraamatta. Lämpötila miinus nolla astetta, heikkoa tuulta, puolipilvistä.

Tavanomaista spammausta: Myllyojan koulu: "Miksi sulla ei ole paitaa päällä?", vastattu: "Miksi sä et oo lenkillä?" sekä Tecnopolin ja ODL:n kohdalla Sepänkatu 17:ssa polkupyörällä ajava nössö kysyy jotain palelemisesta. EVVK. Hintan koulun kohdalla ei tällä kertaa tullut lumipalloja selkää, vaikka koululaiset olivat välitunnilla. Polkupyöräilijät tavanomaisella tavallaan keltaisen lumen syöjiä.

Hyviä juttuja: Hartaanselällä 20 - 30 joutsenta. Värtön uimarannan puistossa nuori poika tutustumassa juoksemiseen isosiskonsa kanssa. Kyllä se siitä, jatketaan harjoituksia.

Nopeus

Nopeus on urheilussa lajin koordinaation mukainen 1) nopea reagointi ärsykkeeseen, 2) räjähtävä voiman käyttö epäjatkuvissa liikkeissä, 3) suuren liikenopeuden kehittäminen tai 4) liikenopeuden säilyttäminen jaksollisessa liikkeessä. Nopeuden perusominaisuudet ovat suorituksen reaktioaika, yksittäisen liikkeen nopeus ja liikkeiden taajuus sekä heilahduslaajuus. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 21.)

Juoksunopeus perustuu lihaksen nopeaan supistumiseen ja rentoutumiseen jotka määräävät liikkeen taajuuden. Lihaksen hyvä rentoutumiskyky tekee lihaksen energiakäytöstä eli koko suorituksesta taloudellisen. Taloudellinen energiankäyttö antaa juoksukestävyyttä, jolloin kuormittavaa suoritusta voidaan jatkaa suhteellisen kauan. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 21.)

Eri liikkeet painottavat nopeuden perusominaisuuksia eri tavoin. Nopeus on suorituskyvyn osatekijä, joka määräytyy hermoston toiminnan ja lihasrakenteen mukaan. Perintötekijät määräävät urheilijan nopeusominaisuudet ja niitä ei voida muuttaa harjoittelemalla. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 21.)

Nopeus on urheilussa yleinen tuloksen mittari. Harjoittelussa nopeutta harjoitellaan sen jälkeen kun voima, kestävyys, taito ja liikkuvuus ovat riittävällä tasolla. (Helin, Oikarinen & Rehunen 1982, 23.)

Pohdinta: Juoksunopeus on siis eri asia kuin taistelulajien nopeus. Mutta juoksijan on hyvä tutustua taistelulajeihin nopeutta koskevan ymmärtämyksensä lisäämiseksi. Taistelulajeihin tulisi kuulua kestävyysharjoittelua.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Helin, Pertti, Oikarinen, Erkki & Rehunen, Seppo. 1982. Nopeusvalmennus. Vaasa: Valmennuskirjat Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Tavoitteellinen harjoittelu

Tavoitteellinen harjoittelu on valmennuksen ohjausrakenteita ja menetelmiä käyttäen toteutettua urheilijan suorituskyvyn ja tulostason jatkuvaan kehittämiseen tähtäävää määrätietoista ja pitkäaikaista toimintaa. Tavoitteellinen harjoittelu käsittää harjoitustiedon ja projektinhallinnan ja sen perusperiaate on nousujohteinen harjoittelu. (Bauersfeld & Schröter 1989, 52.)

Tavoitteellinen harjoittelu jaetaan kilpailukunnon kehittämiseen ja kansainvälisen tason suorituskyvyn kehittämiseen. Kilpailukunto on tilan, jossa urheilijan suorituskyky on parhaimmillaan. Kansainvälisen tason suorituskyky tarkoittaa maailman kärkitason tulosten saavuttamista. (Bauersfeld & Schröter 1989, 52 ja 56.)

Pohdinta: Ilman tavoitetta ei ole motivaatiota? Harjoittelu on tuloksekkainta tehtävämotivaation kautta, ei tavoitemotivaatiolla. Asetetaan tavoite ja sitten unohdetaan se harjoittelun ajaksi. Jos harjoittelu onnistuu, tavoite toteutuu automaattisesti.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Bauersfeld, Karl-Heinz & Schröter, Gerd. 1989. Yleisurheiluvalmennuksen perusteet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Kävely

Kävely on kestävyysurheilumuoto, jossa säännönmukaisen kävelytekniikan kriteereihin kuuluu jatkuva kosketus maahan ja tukijalan selvä ojentuminen vertikaalimomentin kohdalla. Kävelyaskeleesta puuttuu juoksuaskeleeseen verrattuna heilahdusvaihe, askeleessa on kaksoistukivaihe ja etu- ja takatuki- ja heilahdusvaiheen tila-aikasuhteessa on eroja. (Bauersfeld & Schröter 1989, 144 – 145.)

Pohdinta: Siis kilpakävely. Tekniikan tulee olla puhdas.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Bauersfeld, Karl-Heinz & Schröter, Gerd. 1989. Yleisurheiluvalmennuksen perusteet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Maratonjuoksijan juoksutekniikka

Kestävyysjuoksijan juoksutekniikan perusperiaatteet ovat saman kuin lyhyemmillä juoksumatkoilla. Askelparin vaiheistus on sama kaikissa juoksulajeissa. Kestävyysjuoksussa askelparin vaiheiden voimakkuus muuttuu juoksunopeuden vaihdellessa. (Bauersfeld & Schröter 1989, 135.)

Juoksutekniikan tehtävänä on mahdollistaa mahdollisimman suuri vaakasuuntainen juoksunopeus. Tähän pyritään työntövoiman hyväksikäytön parantamisella, jarrutusvoimien vaikutusten pienentämisellä ja askeleen kestoajan pitämisellä samana tai sen pienentämisellä. Juoksunopeus on askelpituuden ja –tiheyden tulo ja se on juoksijalle optimaalinen tietyillä askelpituuden ja –tiheyden arvoilla. (Bauersfeld & Schröter 1989, 68 – 70.)
Juoksun alussa liian suuri nopeus, askeltiheys ja –pituus johtavat urheilijan huonovointisuuteen ja suorituskyvyn sekä tuloksen alenemiseen. Juoksijan väsyminen johtaa askelpituuden lyhenemiseen ja nopeutta pidetään yllä yleensä lisäämällä askeltiheyttä. Voimakkaassa väsymystilassa sekä askeltiheys että –pituus heikkenevät, jolloin nopeus heikkenee huomattavasti. (Bauersfeld & Schröter 1989, 133 – 134.)

Kestävyysjuoksussa pääsääntöisesti juosta suhteellisen tasaisella taloudellisella askeleella ja tasaisella rytmillä joka ei sisällä pysähdysvaiheita. Juoksijan tulee myös harjoitella juoksutempon muutoksia, jotta hänellä on sensoriset valmiudet muuttaa juoksunopeutta kilpailussa. (Bauersfeld & Schröter 1989, 134.)

Kestävyysjuoksun aikana säästetään energiaa rentoutumalla ja pitämällä rentona lihakset jotka eivät osallistu juoksuliikkeeseen. Väsyneenä ja vauhtia lisättäessä voivat käsien, niskan ja hartioiden lihakset jännittyä, joka nopeuttaa väsymyksen kehittymistä. Jalkalihakset on pidettävä rentoina jalkojen lentovaiheessa. (Bauersfeld & Schröter 1989, 134 – 135.)

Juoksijan pituuden ja jalkojen pituuden suhde askelmäärään, askeltiheyteen ja askelpituuteen tietyssä nopeudessa on mittari, jolla voidaan arvioida juoksun taloudellisuutta. Askelta kuvaavien lukuarvojen muutosten perusteella voidaan arvioida lajinopeusvoiman ja voimakestävyyden tasoa. (Bauersfeld & Schröter 1989, 134.)

Kestävyysjuoksun tekniikan perusharjoittelussa hiotaan yleistä juoksutekniikkaa. Lajin erikoistavassa ja huipputason harjoittelussa kehitetään vauhti- ja kestävyysjuoksun erityisominaisuuksia kuten esimerkiksi ajantuntoa, optimaalista juoksutekniikkaa ja juoksunopeuden muuttamista. (Bauersfeld & Schröter 1989, 136.)

Kestävyysjuoksussa hyvä suoritus perustuu hyvin koordinoituun, taloudelliseen ja teknisesti puhtaaseen juoksutekniikkaan. Hyvä juoksutekniikka on kyettävä ylläpitämään myös juoksun loppuvaiheeseen kuuluvan voimakkaan rasituksen aikana. (Bauersfeld & Schröter 1989, 135.)

Pohdinta: Juoksu on tekniikkalaji, vaikka juoksentelijat muuta luulevat. Kaikki ovat kirjoitustaitoisia, mutta harva meistä on Jari Tervo, Ernest Hemmiway tai William Shakespeare.

Katso myös:
Rullaava juoksuaskel

KIRJALLISET LÄHTEET:
Bauersfeld, Karl-Heinz & Schröter, Gerd. 1989. Yleisurheiluvalmennuksen perusteet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Hitauden liike

Hitauden liike (Slow-liike) on elämäntapa, jonka määreitä ovat rauhallinen, huolellinen, vastaanottavainen, tyyni, intuitiivinen, kiirehtimätön, kärsivällinen ja pohdiskeleva. Se voidaan käsittää myös muutoksen vauhdiksi ja se arvostaa laatua määrän sijasta. Nopeuden elämäntavan määreitä ovat stressaantunut, hätäinen, pinnallinen, kärsimätön, kontrolloiva, aggressiivinen ja aktiivinen. Nopeuden elämäntapaan kuuluu loputon kiire sekä määrän arvostus laadun kustannuksella. (Honoré 2006, 24.)

Hitauden elämäntapa pyrkii muodostamaan asioiden välille todellisia ja merkityksellisiä yhteyksiä. Asioiden perusteellinen selvittäminen on usein tehokkaampaa kuin niiden nopea tekeminen. Usein kiireellisten asioiden tekeminen onnistuu parhaiten tyynellä ja kiireettömällä asenteella. (Honoré 2006, 24 - 25.)

Hitauden filosofian perustuu elämiseen oman sisäisen rytmin mukaan. Ihminen toimii nopeuden hitauden tai nopeuden filosofian mukaan aina tarpeen mukaan. Elämän rytmi valitaan sisäisten tuntemusten perusteella, sitä ei suostuta vastaanottamaan ulkopuolisilta. (Honoré 2006, 25.)

Pohdinta: Jos joku kehittäisi kymmenen minuutin maratonjuoksun, niin siinä olisi varma menestystuote myytäväksi kiireen filosofian kannattajille. Vaan Albert Einsteinia ei enää ole.

Maratonjuoksuharjoittelu voi olla hitauden filosofian yksi sovellusalue. Tulokset syntyvät vuosien työn kuluessa, eivät kuukaudessa tai kahdessa. Kaksi kuukautta on se aika, jonka jälkeen yleensä liikkuminen alkaa tuntua aika ajoin kivalta.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Honoré, 2006. Carl. Slow Elä hitaammin! Uddevalla: Bazar Kustannus Oy.

Maratonjuoksijan psyykkinen kestävyys

Maratonjuoksijan psyykkinen kestävyys on tekijä, joka parantaa mahdollisuuksia menestyä kilpailussa. Sen tärkeimmät tekijät ovat itseluottamus, kovuus itseään kohtaan ja riskivalmius. Nämä kolme tekijää ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään. (Bauersfeld & Schröter 1989, 132 – 133.)

Juoksijan tulee olla vakaa itseluottamus niin voittaessaan kuin hävitessään tai silloin, kun harjoittelu ei etene suunnitelmien mukaisesti. Juoksijan periksi antamattomuus tarkoittaa sitä, että juoksijalla on tahto ja kyky toteuttaa vaaditut kilometrimäärät vaaditulla juoksunopeudella. (Bauersfeld & Schröter 1989, 132 – 133.)

Juoksijan psykofyysinen haasteeseen vastaamiskyky suuren esikuormituksen jälkeen ja väsyneenä tarkoittaa juoksijan kykyä taistella voitosta juoksun loppuvaiheessa tai sen kestäessä. Tätä kykyä tarvitaan muun muassa muiden juoksijoiden vauhdinlisäyksessä mukana pysymisessä, omassa vauhdinlisäyksessä, omassa ”hyökkäävässä” vauhdinlisäyksessä ja loppukirissä. (Bauersfeld & Schröter 1989, 133.)

Juoksijan riskivalmiudella tarkoitetaan juoksijan kykyä sietää epävarmuutta toteuttaessaan omaa juoksutaktiikkansa. Juoksutaktisia keinoja ovat muun muassa kova alkuvauhti, yllättävät vauhdinlisäykset muiden kilpailijoiden jättämiseksi, loppukirin pituus ja sen vauhti tai ”hyökkäävä” juoksutyyli kilpailun alusta alkaen tai sopivassa tilanteessa kilpailun aikana. Yleensä kilpailutilanteeseen liittyy epäilys omista voimista ja siitä, mitkä ovat muiden kilpailijoiden voimavarat ja taktiikka on toteutettava ”ottaen kaikki irti”. (Bauersfeld & Schröter 1989, 133.)

Juoksijan kovuus itseään kohtaan tarkoittaa jatkuvaa rasituksenkestovoimaa ja/tai tahdonponnistusvoimaa. Tahdonponnistusvoima tarkoittaa kykyä ottaa itsestään ”irti kaikki.” (Bauersfeld & Schröter 1989, 133.)

Juoksijan psyykkistä kestävyyttä voidaan kehittää näyttötilanteessa, johon osallistuu samantasoisia urheilijoita. Näyttötilanteessa tehdään havaintoja itsestä ja muista kilpailijoista, ja niiden perusteella muodostetaan realistinen ja emotionaalinen kuva itsestä ja muista kilpailijoista. Oma ja muiden juoksijoiden tilannesidonnainen toimintatapa on pyrittävä hahmottamaan. (Bauersfeld & Schröter 1989, 132.)

Juoksijan on kyettävä kestämään fyysistä ja psyykkistä kuormitusta juoksuharjoittelun kestävyys- ja vauhtikestävyysharjoituksissa sekä erityisesti kilpailutilanteessa. Juoksijan tulee osata asettaa juoksemisen tavoitteet ja juoksussa noudatettava taktiikka itsenäisesti kanssakilpailijoista kerättyjen tietojen ja havaintojen perusteella. (Bauersfeld & Schröter 1989, 132.)

Pohdinta: Ei ole helppoa juoksijan elämä, ei. Tieto lisää tuskaa.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Bauersfeld, Karl-Heinz & Schröter, Gerd. 1989. Yleisurheiluvalmennuksen perusteet. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Urheilulahjakkuus

Urheilulahjakkuus on lapsen ominaisuus joka antaa olettaa, että hän lapsesta voi kehittyä huippu-urheilija. Urheilulahjakkuuteen kuuluu muun muassa hyvin taidokas ja tekninen lajisuoritus, biologiselta iältään samanikäisiä parempi fyysinen suorituskyky, hyvä psyykkinen sopeutuminen harjoitteluun sekä harjoitusvasteen nopea kehittyminen. Urheilulahjakkuuden kehittymisen perusta on mahdollisimman nuorena aloitettu lajin mukainen tavoitteellinen harjoittelu. (Mero & Vuorimaa 1990, 192 ja 202.)

Urheilulahjakkuuksien luokittelukriteerit ovat lajitaito, kestävyysominaisuudet, fyysinen voima ja nopeus, rakennetekijät ja hormonaalinen kypsyys sekä psyykkiset ominaisuudet. Psyykkisiä ominaisuuksia ovat tahtovoima ja tahtokestävyys. (Mero & Vuorimaa 1990, 196.)

Pohdinta: Jokainen lapsi ja aikuinen voi juosta omien rajojensa mukaan ja olla silti ihan hyvä juoksija. Kunhan ei erehdy olemaan juoksentelija.

Lapsen sydän kehittyy voimakkaaksi pitkäkestoisessa aerobisessa harjoittelussa, jotan vanhemmat voivat hyväkuntoisina toimia lasten juoksuvalmentajina. Lapset tarvitsevat ohjausta juoksussa.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Mero, Antti & Vuorimaa, Timo. 1990. Teoksesta Lasten ja nuorten harjoittelu. Mero, Antti, Vuorimaa, Timo & Häkkinen, Keijo. Jyväskylä: MERO Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Notkeus

Notkeus eli liikkuvuus tai joustavuus on kehon nivelten ominaisuus, joka mahdollistaa lajin kannalta tarkoituksenmukaiset raajojen liikeradat. Elimistön eri nivelten notkeuteen vaikuttavat perityt rakenteelliset ominaisuudet ja harjoittelu. Notkeus jaotellaan yleiseen ja lajikohtaiseen notkeuteen. (Mero & Kyllönen 1990, 168.)

Notkeuden harjoitusmenetelmät jakaantuvat aktiivisiin ja passiivisiin venytysmenetelmiin. Osaan venyttelyharjoitteista sisältyy loukkaantumisvaara joko suoritustavan tai urheilijan tuki- ja liikuntaelimistön ominaisuuksien johdosta. Notkeutta on ylläpidettävä päivittäisillä harjoituksilla. (Mero & Kyllönen 1990, 168.)

Riittävä notkeus mahdollistaa teknisesti paremman urheilusuorituksen. Yleisesti ottaen notkeus parantaa rentoutta, voimantuottoa, nopeutta ja kestävyyttä kaikissa syklisesti toistuvissa kuten juoksussa. Riittävä notkeus ehkäisee lihasvammoja. Notkeuden kehitystä voidaan seurata notkeustesteillä. (Mero & Kyllönen 1990, 168 ja 175.)

Pohdinta: Jotkut pitävät notkeutta kilpailuna, jossa notkeampi on ”parempi.” Yleensä nämä henkilöt ovat (ikäviä) naisia, koska naisten notkeus on yleensä parempi kuin miesten. Syynä on se, että naisilla on enemmän nestettä ja rasvakudosta kuin miehillä.

Notkeus ei ole kilpailulaji, sillä yliliikkuvuuskin aiheuttaa terveyshaittoja. Juoksijankin on hyvä olla notkea. Mutta sopivasti vain, ei tarpeettoman ylinotkea, hyvä notkeus riittää.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Mero, Antti & Kyllönen, Anne. 1990. Teoksesta Lasten ja nuorten harjoittelu. Mero, Antti, Vuorimaa, Timo & Häkkinen, Keijo. Jyväskylä: MERO Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Kestävyys

Kestävyys on kyky vastustaa väsymystä pitkäkestoisessa lihastyössä. Kestävyyden kehittymisellä tarkoitetaan kehon ja sen eri osien sopeutumista toistuvaan, pitkäkestoiseen työkuormitukseen. Nopeuskestävyys on elimistön kyky kestää anerobista lihastyötä. Nopeuskestävyys jaetaan maitohapottomaan tai maitohapolliseen submaksimaaliseen nopeuskestävyyteen sekä lyhyt- tai pitkäkestoiseen maksimaaliseen nopeuskestävyyteen.(Vuorimaa 1990, 137 – 138 ja 154.)

Kestävyyttä kehitetään kestävyysharjoittelulla. Kunkin urheilijan henkilökohtaiset fyysiset ja psyykkiset tekijät vaikuttavat kestävyysharjoittelun tuloksellisuuteen. Kestävyysharjoittelun hyöty on suurin henkilöille, joilla suorituskyky on matala. (Vuorimaa 1990, 138 ja 145.)

Pohdinta: Jos ei ole kestävyyttä, voi hankkia vaikka komean citymaastoauton. Tai polkupyörän jolla köpötellä ympäri Oulua. Näitähän löytyy.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Vuorimaa, Timo. 1990. Teoksesta Lasten ja nuorten harjoittelu. Mero, Antti, Vuorimaa, Timo & Häkkinen, Keijo. Jyväskylä: MERO Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Lasten ja nuorten kestävyysjuoksuharjoittelu

Juokseminen on ihmiselle, lapselle luonnollinen tapa liikkua. Tämän tavan suomalainen kaupungistunut elämäntapa kitkee tehokkaasti pois tekemällä liikunnasta asian, jota harjoitetaan aikataulujen mukaan tietyssä paikassa. (Vuorimaa 1990, 326.)

Lasten ja nuorten valmentaminen ja harjoittelu noudattaa samoja lainalaisuuksia kuin täysi-ikäisten valmentaminen. Lasten ja nuorten kehittyminen juoksijoina perustuu harjoittelumahdollisuuksien luomiseen, harjoittelun suunnitelmalliseen ohjaukseen ja sen motivointiin. (Vuorimaa 1990, 327.) Kunkin juoksijan henkilökohtainen lahjakkuus on otettava huomioon valmennuksessa ja harjoittelun tulee olla nousujohteista ja ohjattua (Vuorimaa 1990, 335).

Junioriharjoittelun osa-alueet ovat tekniikka ja nopeus, liikkuvuus, voima, aerobinen kestävyys sekä anaerobinen kestävyys. Kestävyysjuoksuharjoittelun rinnalla tulee ylläpitää ja kehittää monipuolisesti myös muuta fyysistä suorituskykyä. (Vuorimaa 1990, 328.)

Junioriharjoittelun jaksot ovat aloittelija-, ensimmäinen erikoistumis- ja toinen erikoistumisjakso. Harjoittelun määrä ja kuormittavuus nousevat juoksijan suorituksellisen ja fyysisen kehityksen myötä. Harjoittelupäiväkirja on tärkeä valmennuksen seurantakeino, josta juoksija hyötyy myöhäisempinä vuosina.(Vuorimaa 1990, 328.)

Junioriharjoittelun juoksuharjoittelu on matkavauhtipohjaista. Matkavauhtipohjaista harjoittelua tuetaan sopivalla määrällä ylimatkaharjoittelua ja alimatkaharjoittelua juoksijan ikä ja kunto huomioiden. (Vuorimaa 1990, 329.) Anaerobista harjoittelua ei saa aloittaa liian aikaisessa vaiheessa koska tehokas aerobinen harjoittelu kehittää parhaiten juoksijan sydäntä. (Vuorimaa 1990, 335 ja 138 - 139).

Nuorten tyttöjen valmentamisessa on otettava huomioon tyttöjen poikia parempi aerobinen kestävyys ja kyky omaksua taitoja sekä tyttöjen poikia heikompi anaerobinen kestävyys. Tyttöjen voimaharjoittelu on järjestettävä oikein. Muutoin tyttöjen harjoittelu vastaa poikien harjoittelua. (Vuorimaa 1990, 335.)

Pohdinta: Lapsi osaa juosta. Sitten tarhatäti kieltää juoksemisen. Sen jälkeen ala-asteen opettajatäti, sitten yläasteen opettajatäti. Sitten aikuisena ihmetellään, miksei juoksu onnistu.

Juoksemisen voi oppia uudelleen, mutta se vie aikaa monia vuosia. Olisi ollut parempi, etteivät tädit olisi tuhonneet lapsen intoa ja liikunnan iloa. Tänään 21.4.2008 harjoituksen aikana näin nuoren pojan juoksemassa. Mutta pojalle pitäisi olla ohjaaja, muuten juoksijan tiestä tulee kivinen muttei pitkä.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Vuorimaa, Timo. 1990. Teoksesta Lasten ja nuorten harjoittelu. Mero, Antti, Vuorimaa, Timo & Häkkinen, Keijo. Jyväskylä: MERO Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Maratonpäivä

Maratonpäivänä juostaan maraton. Ennen kilpailupaikalle lähtemistä syödään kevyt aamiainen vähintään kolme tuntia ennen lähtöä. Jos kilpailu on aamulla, on hyvä nousta ylös noin viisi tuntia ennen lähtöä. Huoltoväen kanssa sovitaan kohtaamispaikka kilpailun jälkeen ja huoltoväki varustautuu sokeripitoisilla juomilla, jotta juoksijan palautuminen juoksusta alkaisi mahdollisimman pian. (Pekola 2003, 140.)

Juoksuvaatteet valitaan säätilan mukaan. Juoksukenkien tulee olla mieluummin ”sisään ajetut” kuin uudet, koska uudet kengät voivat aiheuttaa ongelmia. Kaikkein keveimmät kilpailukengät sopivat vain alle 70 -kiloisille ja alle 3 tuntia juokseville juoksijoille, muiden tulee käyttää paremmin jalkaa suojaavia juoksukenkiä. Pitkäkestoinen ponnistelu laajentaa jalkateriä paljon. Joissakin maratoneissa kisapaikalle jätetyt vaatteet menevät suoraan kierrätykseen. (Pekola 2003, 140.)

Juoksijat jotka saavat helposti hiertymiä voivat suojata hankaantuvat kehonosat, esimerkiksi reidet, nännit, kainalot tms. vaseliinilla tai laastareilla. Varpaat ja kantapäät suojataan talkilla, vaseliini ei sovellu jalan hiertymien estoon. Varpaankynsien leikkaus on suoritettu muutama päivä aikaisemmin, maratonpäivänä suoritettu kynsien leikkaus voi aiheuttaa kivuliaita kynsihaavoja. (Pekola 2003, 140.)

Ennen verryttelyyn lähtemistä tyhjennetään suoliston sisältö harjoittelusta tutulla rutiinilla. Juoksuun valmistaudutaan ensisijaisesti venytellen ja irroittavilla liikkeillä, verryttelyjuoksu voi olla korkeintaan kilometrin pituinen. Verryttelyvaatetuksen on oltava sellainen, että verryttelyn aikana ei tule kuuma. (Pekola 2003, 140.)

Juoksijan tulisi olla juomatta aikavälillä tunti ennen lähtöä – viisi minuuttia ennen lähtöä, koska se voi aiheuttaa tarpeen tyhjentää virtsarakko johon välttämättä ei ole järjestetty tilaisuutta ennen lähtöä. Lähtöpaikalla viidestä kolmeen minuuttia ennen lähtöä voidaan juoda noin 2 desilitraa tuttua urheilujuomaa mukaan otetusta, poisheitettävästä muovipullosta. (Pekola 2003, 140.)

Maraton jakautuu 15 kilometrin rentoon totuttautumisjaksoon, sen jälkeiseen noin 35 kilometrin pisteeseen jatkuvaan määrätietoiseen tavoitevauhtiseen juoksujaksoon ja sen jälkeen 7 kilometrin loppujaksoon. Loppujakson aikana otetaan käyttöön kaikki jäljellä olevat voimavarat. (Pekola 2003, 141.)

Juoksun aikana täydennetään elimistön nestevarantoja jokaisella juomapaikalla. Mikä tahansa urheilujuoma joka ei ärsytä mahalaukkua ja sisältää hiilihydraatteja, suoloja ja on miellyttävän makuista sopii nestetäydennyksen suorittamiseen. Juoman tarkalla koostumuksella tai merkillä ei ole suurtakaan merkitystä. (Pekola 2003, 141.)

Jos juomaksi ei ole tarjolla tuttua urheilujuomaa, juodaan pelkkää vettä. Pelkkä vesi on kuitenkin urheilujuomaa huonompi nestevajauksen torjunnassa. Hieman ruokasuolaa juomassa parantaa siinä olevien hiilihydraattien imeytymistä ja estää niin kutsutun vesimyrkytyksen ilmenemistä. Suolatabletteja ei suositella käytettäväksi. (Pekola 2003, 141.)

Elimistön lämmönluovutusta on joissakin maratoneilla mahdollista tehostaa kastelemalla ihoa. Maratonin järjestäjät ovat tällöin asettaneet huoltopisteisiin märkiä pesusieniä tähän tarkoitukseen tai suihkuja. (Pekola 2003, 141.) Elimistön ylikuumeneminen heikentää suorituskykyä.

Maratonin maalissa vaihetaan juoksuasu kuiviin vaatteisiin. Nestevajauksen korvaaminen on juoksun jälkeen ensimmäinen vaihe juoksusta palautumiseen. (Pekola 2003, 142.)

Pohdinta: Kaikki ohjeet ovat suuntaa-antavia, niin tämäkin. Maratonpäivään liittyy useita pikkuasioita, jotka on ratkaistava niiden ilmestestyttyä. Mutta paras tulos tulee silloin, kun on pyrkinyt poistamaan kaikki mahdolliset ongelmat etukäteen.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti

Lämmin kylpy

Elimistön lämpötilaa voi nostaa lämpimällä noin 40 Celsiusasteen kylvyllä. Elimistön lämmitys täytyy aloittaa hitaasti ja varovasti. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 117 ja Karvonen 1973, 463.)

Pohdinta: Juoksuharjoituksen jälkeen elimistön ydinlämpö voi olla alentunut, josta seuraa palelemista harjoituksen jälkeen. Lämmin suihku ei siirrä lämpöä riittävästi kehoon, mutta lämmin kylpy palauttaa ydinlämmön kohtalaisen nopeasti ja mukavasti. Veden lämpötila voi olla aluksi miellyttävämpi matalampana ja sitä nostetaan sitä mukaan, kun se tuntuu mukavalta. Kylvyssä voi miettiä harjoituksen läpi kumiankkansa kanssa.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)
Karvonen, Matti J (toim.). 1973. Terveyden tietokirja. Helsinki: Valitut Palat - Reader's Digest Ab.

Silmän säteilytulehdus

Vastuuvapautus: Tämä silmän säteilytulehdusta koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Silmän säteilytulehdus on ultraviolettisäteilyn aiheuttama sarveiskalvon pintatulehdus. Tila on kivulias ja yleensä vaaraton eikä jätä pysyvää kudosvauriota. Maapallon lumisilla alueilla tilaa nimitetään lumisokeudeksi. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 291.)

Säteilytulehduksen voivat aiheuttaa muun muassa solarium-rusketusvalo, kirkas auringonvalo sekä hitsauksen sähkövalokaari. Säteilytulehdusta ennaltaehkäistään suojaamalla silmät ultraviolettivalolta. Oireen kesto on tavallisesti 12 – 24 tuntia. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 291.) Säteilytulehdus on hoidettava voimassaolevien hoitosuositusten mukaisesti.

Vastuuvapautus: Tämä silmän säteilytulehdusta koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Pohdinta: Kivulias ja yleensä vaaraton. Jälleen yksi asia, joka on ehkäistävistä ennalta, jos osaa varoa. Näitä on maailma täynnänsä.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Huttunen, Jussi, Simonen, Olli, Kangasniemi, Irmeli & Paajanen-Mannila, Anita (toim.). 1990. Suomalainen lääkärikeskus osa 3. Espoo: Weilin+Göös. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Silmän paleltuma

Vastuuvapautus: Tämä silmän paleltumaa koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Silmän paleltuma on kylmyydestä aiheutuva sarveiskalvon tulehdus. Altistavia tekijä on kova tuuli. Sarveiskalvon tulehduksesta voi jäädä pysyviä vammoja. Oireiltaan samankaltainen on silmän säteilytulehdus (”lumisokeus”). (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 117.)

Sarveiskalvontulehduksen hoitona käytetään tummia laseja. Hoito on suoritettava lääkärin seurannassa jotta pysyvät kudosvauriot jäisivät mahdollisimman pieniksi. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 117.)

Vastuuvapautus: Tämä silmän paleltumaa koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Pohdinta: Paleltuma silmässä. Kuulostaa pahalta. Silmälasit taitavat suojata hiukan, ettei silmän pinta palellu.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Lumevaikutus

Lume- eli suggestiovaikutus on valmentajan valmennettavassaan luoma usko valmennusmenetelmän tehokkuudesta ja se perustuu valmennettavan itsesuggestioon. Lumevaikutus on yleisemmin käytössä lääketieteen piirissä. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 340.)

Urheilijan valkuaisaine-, hivenaine- ja vitamiinitarpeen tyydyttämiseksi riittää yleensä tavanomaisen ravitsemuksen noudattaminen. Urheilijoille kaupiteltavat erittäin kalliit lisäravinteet eivät tuota edes lumevaikutusta. Lisäksi niiden käyttöön voi liittyä yliannostuksesta liittyviä terveysriskejä. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 341.)

Pohdinta: Lisätään myöhemmin.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Väsymys

Vastuuvapautus: Tämä väsymystä koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Väsymys on elimistön varoitusmerkki mahdollisesta psyykkisen tai fyysisen terveydentilan häiriöstä. Voimakkaan fyysisen kuormituksen yhteydessä väsyminen on normaali seuraus. Levon laiminlyönti, huono ravitsemus ja raskas elämäntapa voivat aiheuttaa väsymystä samoin kuin ikävystyminen ja itseensä tyytymättömyys. Väsymys voi olla vakavan tai lievän sairauden oire. (Karvonen 1973, 570.)

Epämääräisen väsymyksen hoidoksi voi riittää säännöllinen ruokailu ja kuntoilu. Jos väsymykselle ei ole selkeää ja varmaa selittävää syytä, kuten fyysinen rasitus, päivärytmiin kuuluva väsymys tai levon laiminlyönti, on väsymyksen syy diagnosoitava lääkärin toimesta. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 33.) Virkistysjuomista tai ravitsemuslisistä ei ole yleensä apua väsymyksen hoidossa (Karvonen 1973, 570).

Vastuuvapautus: Tämä väsymystä koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Pohdinta: Virkistysjuomat ovat siis ihan mukavia limonadeja, mutta väsymykseen ne eivät vaikuta. Sama juttu on kyllä kahvillakin. Ja tupakallakin. Piristeet kiihdyttävät hermoston toimintaa, mutta eivät poista elimistön rasitusvaurioita. Mutta ne lupaavat nopeaa vaikutusta.

Juoksija on ei poikkea muista ihmislajin lajitovereista väsymyksenkään suhteen. Rasituksen ja palautumisen suhteen on etsittävä tasapaino. Väsyneenä harjoitteleminen ei ole yhtä tuloksellista kuin levänneenä harjoittelu.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)
Karvonen, Matti J (toim.). 1973. Terveyden tietokirja. Helsinki: Valitut Palat - Reader's Digest Ab.

Lyhytaikainen tajunnan hämärtyminen

Vastuuvapautus: Tämä kollapsia koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Lyhytaikainen tajunnan hämärtyminen eli kollapsi on lyhytaikainen tajunnan heikkeneminen. Kollapsin voi aiheuttaa raskas fyysinen ponnistelu esimerkiksi juoksun loppukiri. Kestävyysjuoksijoilla kollapsin voi aiheuttaa puutteellinen ravinnonsaanti ja verenkierron heikkeneminen. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 37.) Kollapsi liittyy oireena moniin aivojen hapensaantia ja aineenvaihduntaa häiritseviin sairauksiin (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 396).
'
Juoksurasitukseen liittyvää kollapsia hoidetaan lepäämällä selin makuulla jalat koholla ja nauttimalla sokeripitoista nestettä. Toipumisen aikana on seurattava sitä, että henkilö pysyy tajuissaan ja että hänelle ei tule kylmä tai kuuma. Lepoa jatketaan kunnes tajunta on täysin palannut. Toipuminen kestää noin puoli tuntia. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 37.)

Kollapsin jälkeen on varattava riittävästi palautumisaikaa ennen liikkumisen aloittamista. Elimistön ravintoainevarastojen palautumiseen voi kulua parikin vuorokautta. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 37.)

Tajunnan vastakohtia ovat uni ja tajuttomuus. Täysin tajuissaan oleva henkilö on selkeästi tietoinen itsestään ja ympäristöstään. Orientaatiolla tarkoitetaan henkilön kykyä sijoittaa itsensä ympäristöönsä. Orientaatioon kuuluu ajan ja paikan taju sekä tieto henkilön suhteesta muihin ihmisiin. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 396.)

Kollapsi voi oireiltaan muistuttaa tajuttomuutta (pyörtyminen) tai pitkäaikaista tajuttomuutta (koomaa), joten diagnoosi on tehtävä lääkärin toimesta. Tajuttomuuden hoito poikkeaa kollapsin hoidosta. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 36 – 37.) Tajuttomuus on hoidettava voimassa olevien hoitosuositusten mukaisesti.

Vastuuvapautus: Tämä kollapsia koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Pohdinta: Elimistön energiavarastojen loppuminen näyttää aiheuttavan kollapsin.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)
Huttunen, Jussi, Simonen, Olli, Kangasniemi, Irmeli & Paajanen-Mannila, Anita (toim.). 1990. Suomalainen lääkärikeskus osa 3. Espoo: Weilin+Göös.

Tuulen ihon lämmönluovutusta lisäävä vaikutus

Tuuli lisää ihon lämmönluovutusta. Esimerkiksi nollan Celsiusasteen lämpötilassa 20 m/s puhaltava tuuli saa aikaan lämmönhukan, joka vastaa miinus 20 Celsiusasteen pakkasta tyynellä säällä. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 206.) Kuviossa 1 on esitetty suuntaa-antavat kuvaajat 5:n, 10:n ja 15:n metriä per sekunti tuulennopeuksien aiheuttamille ihon lämmönhukalle.


















KUVIO 1. Eräiden tuulennopeuksien lämmönhukka (mukaillen Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 207).

Ihon liiallinen lämmönhukka altistaa paleltumien syntymiselle. Paleltumien laajuuteen vaikuttaa ilman tai veden lämpötila ja sen liikenopeus, ihon kosteus, altistusaika ja altistuvan ihoalueen laajuus. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 206.)

Katso myös:
Tuulen nopeus
Viimaindeksi

KIRJALLISET LÄHTEET:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)

Tupakka

Tupakka on nautintoaine, jonka käyttö perustuu suurelta osin nikotiinin aiheuttamaan stressihormonin erittymiseen elimistössä. Tupakan käyttötapoja ovat polttaminen, nuuskaus ja passiivinen tupakointi. Nikotiinin lähteenä voi toimia myös nikotiinihoitotuote. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 335 - 336.)

Nikotiini lisää sydämen lyöntitaajuutta ja supistaa verisuonia. Häkä vähentää veren kudoksiin kuljettaman hapen määrää. Tupakan terva sisältää kemikaaleja, jotka aiheuttavat hengitysteiden limakalvojen tulehduksen. Tupakan käyttöön liittyy runsas määrä erilaisia haittoja kosmeettisista haitoista aina ennen aikaiseen kuolemaan johtaviin sairauksiin. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 335 - 336.)

Nuuskaaminen alentaa suorituskykyä 3 – 4 prosenttia. Poltettavien tupakkatuotteiden polttaminen alentaa suorituskykyä hään vuoksi 10 prosenttia ja lisäksi tulee nikotiinin vaikutus, joka on altistustavan ollessa polttaminen pienempi kuin nuuskaamisesta aiheutuva suorituskykyalenema. Passiivisen tupakoinnin vaikutus vastaa poltettaville tupakkatuotteille altistumista. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 335 - 336.)

Nikotiinin aiheuttama suorituskyvyn lasku on välitön ja sen kesto on muutamia tunteja. Hään aiheuttama suorituskyvyn lasku on välitön ja kesto pari vuorokautta. Tervan sisältämien kemikaalien haitat ilmenevät hitaasti ja niistä eroon pääseminen kestää useita kuukausia. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 335 - 336.)

Tupakkatuotteita käyttävä urheilija on huono esimerkki. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 337.) Tupakointi on merkittävin ennen aikaista kuolleisuutta nostava tekijä. Tupakkakroonikon laskennallinen eliniän menetys on 15 vuotta. (Järvinen, Hultin & Myllykoski 1984, 469.)

Pohdinta: Tupakan poltto heikentää suorituskykyä vähintään 10 %. Tekiskö tuo neljän tunnin maratonaikaan puoli tuntia lisää? ”Opeta kanssakilpailijasi tupakoimaan tai nuuskaamaan tai nikotiinipurukumin käyttäjiksi ja vähennä itse harjoittelua”, kuulostaa… tosi fiksulta? (huom. ironinen sävy)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)
Järvinen, Klaus, A. J., Hultin, Holger & Myllykoski, Kosti (toim.). 1984. Terveyden ABC – kotilääkäri neuvoo. Belgia: Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab.

Lihavuus

Lihavuus on elimistön tila, jossa kehossa on sen kokoon nähden suhteellisesti liian suuri määrä rasvakudosta. Rasvakudoksen määrään vaikuttavat rasvasolujen lukumäärä ja niiden koko. Lihavuuden synnyttää ja sitä ylläpitää elimistön energiantarpeen ylittävä energiansaanti. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 307.)

Pitkäaikaiseen lihavuuteen liittyy usein mahdollisesti vakavia kroonisia sairauksia. Lapsuudessa omaksutuilla liikunta- ja ravitsemustottumuksilla on suuri ennaltaehkäisevä merkitys aikuisiän lihavuuden riskin pienentämisessä. Lapsuusiän lihavuus on merkittävä aikuisiän lihavuuden riskiä kasvattava tekijä. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 307 – 308.)

Pohdinta: Painonhallinta on elämäntapa samoin kuin painonhallitsemattomuus. Ranskalaisten naisten hoikkuuden perusta on se, että syödään hyvin ja tästä syystä ruokaa ei tankata ylimääriä. Amerikkalaisten lihavuuden perusta on se, että syödään huonosti (hampurilaisia jne.) ja tästä syystä ruokaa tankataan ylimääriä. Ja Suomi on Euroopan amerikkalaisin maa, jopa amerikkalaisempi kuin Amerikka itse.

Miten muuten pakattu vesi keksittiin? Ranskalainen elintarviketeollisuus kysyi: ”Pullotettu vesi? Eiväthän amerikkalaiset sentään niin typeriä ole?” (Valitut Palat ei sivunumeroa, ei julkaisuvuotta.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ei kirjoittajaa. Ei julkaisuvuotta. Valitut Palat -aikakausilehti. Ei kustannuspaikkaa: Ei julkaisijaa.
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)
Karvonen, Matti J (toim.). 1973. Terveyden tietokirja. Helsinki: Valitut Palat - Reader's Digest Ab.

Liikarasittuneisuus

Liikarasittuneisuus eli stressi on elimistön tila, jossa elimistön psyykkinen tai fyysinen kuormitus tai biokemiallinen häiriö tuottaa elimistön toimintakykyä heikentävän oireen. Liikarasittuneisuuden hoito tapahtuu arvioilla sen syyt ja poistamalla mahdollisuuksien mukaan liikarasittuneisuuden syyt. (Karvonen 1973, 414.)

Allerginen eli anafylaktinen shokki on elimistön biokemiallisesta häiriöstä johtuva elimistöä kohtaava useissa tapauksissa hengenvaarallinen liikarasittuneisuustila. Ennaltaehkäisy on allergisen shokin suositeltavin hoitomuoto. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 69.) Lääketieteellinen hoito on tehtävä voimassa olevien hoitosuositusten mukaisesti.

Pohdinta: Tavoitteelisen harjoittelun yksi perusperiaate on liikarasittuneisuuden välttäminen. Harjoituskuormaa vastaa samansuuruinen palautumisresurssi.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)
Karvonen, Matti J (toim.). 1973. Terveyden tietokirja. Helsinki: Valitut Palat - Reader's Digest Ab.

Oulun Top 8 -juoksujuttua

1. Harjoittelu
2. Juoksijat
3. Vaihtelevat säät
4. Meri
5. Tervamaratonin vanha reitti
6. Peukaloiden nostaminen
7. Lenkkikengät ja muut kunnolliset varusteet
8. Naiset jotka sanovat "hui!" oikealla tavalla.

Oulun Top 8 –asennevikaa polkupyöräilijoissä

Juoksijan harjoitteluun kuuluu valitettava osana oululaisten polkupyöräilijöiden typeryys. Tässä on Top 8 -lista polkupyöräilijöiden asennevioista Oulussa:

1. Punaista valoa päin ajaminen. Ehdoton klassikko, josta Oulu tunnetaan maanlaajuisesti
2. Muun liikenteen kiilaaminen eli väistämisvelvollisuuden laiminlyönti. Hyvin yleistä jalankulkijoita kohtaan, jotkut polkupyöräilijät kokeilevat onneaan myös autojen kanssa. Ilmiö esiintyy myös moottoripolkupyöräilijöiden keskuudessa. Myllyojalla mopoilija ajanut kohti noin 10-vuotiaiden tyttöjen ryhmää kovaa vauhtia, ja jarruttanut viimetingassa metriä ennen jalankulkijaryhmää
3. Tahallinen törmääminen jalankulkijaan. Tieliikennelain mukaan ajoneuvon kuljettajan on pystyttävä pysäyttämään ajoneuvo ajoradan näkyvällä osalla. Ei vakiintuneen käytännön mukaan koske oululaista polkupyöräilijää
4. Hälytysajoneuvoksi julistautuminen. Käytetään polkupyörän valolaitetta vilkkuvalla valolla, tieliikennelain mukaan polkupyörän valolaite on kiinteä ja ei vilku. Vilkkuva valon perusteella on vaikea hahmottaa polkupyörän liikesuuntaa
5. Ajo pimeässä ilman valolaitetta
6. Ajoneuvon kuljettaminen ilman pyöräilykypärää
7. Tieliikenneväylien käyttö leikki-alueena tai kilparatana. Käsittä ajo Raksilan marketin edessä väkijoukossa ilman kypärää. Parhaimmat pyöräilijät luulevat olevana Ranskan ympäriajossa, paitsi sillä erotuksella, että urheilijat noudattavat sääntöjä
8. Polkupyörän kuljettaminen päihtyneenä. Myllyojalla polkupyöräilevä herra, joka sanoi: ”Kyllä perkele ajan tämän pyörän kotiin” vaikka polkupyörä ei tahtonut pysyä kevyenliikenteenväylällä, vaan pyrki koko ajan pientareen puolelle.

Huonoimmat näistä asenteista ilmenevät myös Audi-, BMW-, Mercedes Benz- ja Volvo-kaupunkimaastureiden kuljettajissa varsinkin Raksilan jäähallin lisähallin ympärillä olevilla kevyenliikenteenväylillä. EVVK.

Tieliikenteessä noudatetaan tieliikennelakia, ei jääkiekon sääntöjä. Jääkiekossa pelaajat ovat tasavertaisia, tieliikenteen heikompaa osapuolta suojaamaan on laki. Keltaisen lumen syönti totta kai on perusta estää lakien noudattamiselle (ironiaa). Älä oululainen polkupyöräilijä tai autoilija syö keltaista lunta (ei ironiaa). Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

PS. Eivät kaikki polkupyöräilijät tai autoilijat ole keltaisen lumen syöjiä. Mutta yksi mätä omena pilaa koko korin.

Oulun Top 8 -spammit juoksijalle

Juoksijan harjoitteluun kuuluu valitettava osana spammauksen kuuntelu. Tässä on Top 8 -lista oululaisten lasten, rouvien ja herrojen spameista:

1. Onko kylmä / kuuma / hiki?
2. Mielipuolinen räkätys
3. "HULLU, HULLU, HULLU!" -huuto
4. "TERVE!" äänenpainolla, joka viittaa lausujan osalta kaikkeen muuhun kuin kyseiseen mielentilaan
5. Mielenterveyttä koskeva asiantuntematon ja epäasiallinen lausuma
6. Juoksijan alastomana näkevät lapset, rouvat ja herrat
7. "Paita päälle!", "Etkö saa paitaa pysymään päällä?", "Pidä paita päällä!" tai muu vastaava juoksijan ylävartalon vaatetukseen liittymä lausuma. Saman aikaisesti Oulu on tuhansien rumien kirpputorilta peräisin olevien tuulipukujen kaupunki.
8. "Ota housut pois, että saan runkata!" -lausuma. Lukekaan blogistani: EVVK Oulun sateenkaariväki. Pitäkää iloisten kavereiden ylpeysparaatit jossain muualla kuin Oulun kadulla. Ei tämä sentään mikään Los Angeles ole. Lievenpi muunnos tästä spamista on Housut pois! -kehotus, joka on sekä herrojen että rouvien suosiossa.

Niinpä, tämä vaara on olemassa kun on kiinteät korvat. Tässä listassa olet kommentit syntyvät keltaisen lumen syönnistä, on kuultu miljoona kertaa eivätkä ne ole omaperäisiä eivätkä hauskoja. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Katso myös:
Oulun top 8 -spammit juoksijalle vol 2
Ensimmäinen spammaus by Oulu
Oulun Top 8 –juoksuspammausryhmää
Oulun Top 8 -juoksujuttua

Kuolio

Vastuuvapautus: Tämä kuoliota koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Kuolio on kehon kudoksen kuolema ja mätäneminen. Kuolion syynä on kudoksen hapensaannin lakkaaminen. Kuolioon joutunut kehonosa tai kudos on menetetty. (Järvinen, Hultin & Myllykoski 1984, 203 ja Karvonen 1973, 395.)

Kuolio voi esiintyä kaikkialla kehossa. Herkimpiä kuoliolle ovat kädet ja jalat. Vaikea Paleltuma tai haava voi johtaa kuolioon. Kaasukuolio on infektoituneesta haavasta johtuva vakava ja nopeasti leviävä kudosvaurio. Sokeritauti ja ikääntyminen voivat olla altistaa kuoliolle. (Karvonen 1973, 395.)

Vastuuvapautus: Tämä kuoliota koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Pohdinta: Kuolio johtaa kudoksen menetykseen. Parempi siis ennaltaehkäistä se, mikäli mahdollista.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Järvinen, Klaus, A. J., Hultin, Holger & Myllykoski, Kosti (toim.). 1984. Terveyden ABC – kotilääkäri neuvoo. Belgia: Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab.
Karvonen, Matti J. (toim.). 1973. Terveyden tietokirja. Helsinki: Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab.

Paleltuma

Vastuuvapautus: Tämä paleltumaa koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Paleltuma on kylmyyden aiheuttama kudosten jäätymisestä aiheutuva kudosvaurio. Kehon ääriosat eli korvat, nenä, posket, sormet ja varpaat ovat herkimpiä paleltumiselle. Paleltuman paraneminen voi kestää useista kuukausia. Paleltuman seurannaistaudit ovat tulehdus ja kuolio. (Järvinen, Hultin, Holger & Myllykoski 1984, 353.) Vakava paleltuma voi estää urheilemisen kokonaan (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 208).

Paleltuman syy on kudoksen liiallinen jäähtyminen sen lämmönluovutuksen seurauksena. Kudoksen jäähtyminen voi seurata kylmyydestä. Tuulen vaikutus tehostaa kylmyyden vaikutusta. Lapset ja vanhukset ovat erityisen alttiita paleltumille. (Järvinen, Hultin, Holger & Myllykoski 1984, 353.) Myös ihon kosteus ja kylmyyden pitkä vaikutusaika altistavat paleltumalle (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 206).

Pinnallisen paleltuman oireena on nopeasti ohi menevät pistelevä kipu. Paleltunut iho muuttuu sitten valkoiseksi ja tunnottomaksi. Syvällinen kudoksen jäätymisestä johtuva paleltuma on tunnoton, valkeajuovainen ja tunnusteltaessa kova. (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 207.) Paleltuma on hoidettava voimassa olevien kansallisten hoitosuositusten mukaisesti.

Pinnallisen paleltuman ennuste on hyvä, muodostuneen rakkulan kohdalta iho mustuu ja irtoaa lopulta potilaan toipuessa täysin. Vakavissa tapauksissa kuolleen kudoksen irtoaminen kestää kuukausia. Leikkaus on aino hoito Kuolioon joutuneelle kudokselle, sormelle tai varpaalle. (Järvinen, Hultin, Holger & Myllykoski 1984, 353.)

Paleltumaa ennaltaehkäistään ihoa ja kehon ääriosia suojaavalla pukeutumisella. Käsien suojaaminen on ensiarvoisen tärkeää. (Järvinen, Hultin, Holger & Myllykoski 1984, 353.) Kerran paleltunut iho tai kehon äärialue paletuu helposti uudelleen (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 208).

Vastuuvapautus: Tämä paleltumaa koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Pohdinta: Pakkanen on tekijä, joka on otettava vakavasti. Huolettomuus kostautuu, koska kylmä ei anna mitään anteeksi. Mutta kylmän kanssa voi elää ja välttyä paleltumilta. Vedessä ihon lämmönluovutus on kymmenkertainen ilmaan verrattuna.

Paras hoito paleltumalle on ennaltaehkäisy. Kehon lämmittäminen lämpimässä 40 Celsiusasteen kylvyssä voi toimia ensiapuna. Avotulen edessä lämmitteleminen voi johtaa palovammoihin, koska paleltuma on tunnoton.

Kylmäselviytyminen edellyttää oikeaa pukeutumista sekä tarkkaa huomiokykyä paleltumasta varoittavien oireiden tunnistamisessa ja sitä, että hälytysmerkkien ilmetessä ryhdytään oikeisiin, kehon kudoksia suojaaviin toimenpiteisiin. Pienillä ratkaisuilla on suuret seuraukset, kuten aina elämässä yleensä. Paleltuma on suurelta osin ennaltaehkäistävissä. Paleltumalle altistavat henkilökohtaiset sairaudet on otettava huomioon paleltumaa estettäessä.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Eriksen, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Jyväskylä: Valmennuskolmio.
Järvinen, Klaus, A. J., Hultin, Holger & Myllykoski, Kosti (toim.). 1984. Terveyden ABC – kotilääkäri neuvoo. Belgia: Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab.

Harjoittelun laadunvarmistus

Projekti on rajattu työkokonaisuus, jota määrittävät resurssit, aika ja tuotos. Projektiketju on toisiaan seuraavien työkokonaisuuksien jatkumo. Yksittäistä rajattua työkokonaisuutta kutsutaan hankkeeksi.

Projektinohjaus on työkokonaisuuden hallintatyökalu ja sen tarkoitus on pitää työkokonaisuus sen määrittelyjen puitteissa. Työkokonaisuus joka ylittää määrittelyt voi olla tuottamaton. Projektinohjaukselle on tyypillistä sen tarkentuminen työ edetessä.

Laadunvarmistus on projektinohjauksen alemman tason hallintatyökalu ja sen tarkoitus on mahdollistaa tuotoksen laadun pitäminen määrittelyn mukaisena. Työkokonaisuuden laadusta muodostuu lopullinen tuotoksen laatu. Laadunvarmistus on tehokkainta silloin, kun se toimii yhtäjaksoisesti koko työkokonaisuuden ajan.

Pohdinta: Juoksuharjoittelu muodostaa yleensä projektiketjun. Tuloksellisuus, tavoitteiden laadusta riippumatta, motivoi harjoitteluun.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Lisätään myöhemmin

Harjoitus 18.4.2009

Kevyen liikenteen väylällä kiidän jossain... Tervamaratonin reitti sula ja paikoin yöpakkasen jäljiltä kova jäätymisen vuoksi. Ilman lämpötila miinus viisi Celsiusastetta, tuuli luoteesta 9 metriä sekunnissa, puuskissa 14 metriä sekunnissa. Aurinkoista.

Harjoituksen aikana tuulen johdosta pakkasen miinus viisi Celsiusastetta jäädyttävä vaikutus vastaa tyyntä miinus 21 asteen pakkasta. Puuskien pakkasen jäädyttävä vaikutus vastaa tyyntä miinus 26 asteen pakkasta. (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 207.)

Tervamaratonin reitti pääosin rauhallinen ja kulkukelpoinen. Edenin rannanpuoleista kevyen liikenteen väylää ei ole aurattu. Edenin suoralla harjoituksen ainoa riemuidiootti, typerä, vanha ja ruma suomen pystykorvaa taluttava rouva, joka sanoo: "Kiri, kiri!" "Kiri, kiri itelles'" annettu palautetta tälle rouvalle. Valmistettu keltaista lunta Hintan koulun koululaisille. Nam, nam, hinttalaiset, pyrkikää toki Mensaan.

Vanhan Tervamaratonin reitin 35 kilometrin kohdalla todettu, että paluumatka kohti Oulun kaupunkia on kovaa vastatuulta, joten vaihdettu paidattoman juoksun tukilajiin paidalliseen juoksuun. Palattu takaisin paidattomaan juoksuun vanhan Tervamaratonin reitin 40 kilometrin kohdalla. No problem! Oulun kaupungin vesilaitoksen kohdalla Oulujoessa kaksi joutsenta.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Eriksen, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Jyväskylä: Valmennuskolmio.

Hiertymä

Hiertymä on suurten, toisiaan hankaavien (kosteiden) ihopintojen (pahanhajuinen) tulehdus. Hiertymä voi ärsytyksen jatkuessa muuttua punaiseksi, kirveleväksi ja aristavaksi haavaksi. Yleisin on nivusalueen hiertymä mutta se voi muodostua myös muualle kehoon. Lämmin sää edesauttaa hiertymän syntymistä. (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 212 ja Järvinen, Hultin & Myllykoski 1984, 124.)

Hiertymä on yleensä ennalta ehkäistävissä. Hiertymiä ennalta ehkäistään käyttämällä tarkoituksenmukaisia varusteita ja pitämällä iho kuivana. Uusiin juoksukenkiin on totuttauduttava ennen kilpailuja. Juoksusukkien tulee olla oikean kokoiset, ehjät, kuivat ja puhtaat. Jalat tulee pestä päivittäin. Hiertymien ennaltaehkäisyyn voidaan käyttää hienojakoista (vauva)talkkia. (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 212 ja Järvinen, Hultin & Myllykoski 1984, 124.)

Harjoiteltaessa ja kilpailtaessa on seurattava mahdollisesti syntymässä olevia hiertymiä. Jos hiertymä alkaa tuntua, on paras keskeyttää suoritus ja antaa voimassa olevan hoitosuosituksen mukainen ensiapu. Infektoitunut hiertymä voi aiheuttaa harjoittelutauon. (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 212.)

Pohdinta: Vaseliini taitaa vain pahentaa tilannetta, jos sitä käyttää hiertymien ennalta ehkäisyyn. Juoksijalla hiertymälle alttiina ovat myös ainakin kainalot.

Juoksusukkana on ehkä paras anatomisesti muotoiltu mikrokuitusukka, esimerkiksi X-Stocks Speed One, kenties. On niitä muunkin merkkisiä, mutta puuvillaista sukkaa ei ehkä kannata käyttää.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Eriksen, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Jyväskylä: Valmennuskolmio.
Järvinen, Klaus, A. J., Hultin, Holger & Myllykoski, Kosti (toim.). 1984. Terveyden ABC – kotilääkäri neuvoo. Belgia: Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab.

Heikkilän viimeistelyohjelma

Maratonviimeistelyjakson pituus on 10 päivää. Juoksuharjoittelun kokonaismäärää vähennetään selvästi ja harjoittelun päähuomio on muutamassa valmistavassa harjoituksessa. (Heikkilä 2000.)

Viimeistelyssä on oleellista palautuminen harjoittelusta sekä viimeisinä päivinä riittävä hiilihydraattien ja nesteen nauttiminen. Kunto on tehty jo ennen viimeistelyä, sitä ei kannata yrittää nostaa. (Heikkilä 2000.)

1. Harjoitus: tasavauhtinen 15 - 20 kilometriä; ruokailu normaali
2. Harjoitus: lepopäivä; ruokailu normaali
3. Harjoitus: 10 kilometriä kilpailuvauhtia kovempaa; ruokailu normaali
4. Harjoitus: tasavauhtinen 8 kilometriä kevyt; ruokailu normaali
5. Harjoitus: tasavauhtinen 10 kilometriä; ruokailu normaali
6. Harjoitus: tasavauhtinen 5 kilometriä; ruokailu hiilihydraattipaasto
7. Harjoitus: tasavauhtinen 7 - 8 kilometriä kevyt; ruokailu hiilihydraattitankkaus; juominen hiilihydraattitankkaus
8. Harjoitus: lepopäivä; ruokailu hiilihydraattitankkaus; juominen hiilihydraattitankkaus
9. Harjoitus: tasavauhtinen 5 kevyt; ruokailu normaali; juominen hiilihydraattitankkaus
10. Harjoitus: verryttely kevyt 30 minuuttia; ruokailu normaali; juominen hiilihydraattitankkaus
11. Maraton 42,195 kilometriä: ruokailu hiilihydraattiaamiainen; juominen hiilihydraattineste tai vesi.

Pohdinta: Jos maraton on lauantaina, viimeistelyjakso alkaa siis edellisen viikon keskiviikkona. Juomana ei ilmeisesti kannata käyttää virvoitusjuomia niiden hiilihapon (,keinotekoisten makeutusaineiden ja kofeiinin) takia.

Katso myös:
Viimeistelyjakson ravinto

KIRJALLISET LÄHTEET:
Suomen Urheiluopisto. Heikkilä, Matti. 2000. Viimeistely maratonille -moniste.

Juoksun tukilaji: Taiji

Taiji voi kehittää juoksijan kehoaistia, hengitystekniikkaa ja lihaskoordinaatiota.

Oulussa opastusta taijista voi hankkia:

http://www.ouluntaiji.fi/

Juoksun tukilaji: Method Putkisto

Vatsaontelon muodostuu lihaslevyistä. Nämä lihasryhmät taivuttava ja kiertävät vartaloa sekä tukevat selkää. (Saksela & Leikola 1964, 847.) Method Putkiston harjoituksilla voidaan kehittää tätä lihasryhmää.

Pohdinta: Keskivartalon lihasten kunto määrää juoksijan ryhdin. Vinot vatsalihakset tuottavat juoksussa hartioiden ja ylävartalon kierron. Ilman ylävartalon kiertoa juoksu ei ole tasapainosta.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Saksela, Niilo & Leikola, Elli (toim.) 1964. Suuri lääkärikirja. Porvoo: Werner Soderström Osakeyhtiö.

Anaerobinen kynnys

Anaerobinen kynnys on lihaksen hapenkulutuksen tila, jonka ylitettyään se ei enää saa riittävästi happea toimiakseen aerobisesti. Anaerobisen kynnyksen ylitettyään lihaksen toiminta perustustuu niin sanottuun "happivelkaan." (Pekola 2003, 132.)

Harjoittelu nostaa hapenottokykyä ja samalla myös anaerobista kynnystä. Anaerobisen kynnysvauhdin perusteella voidaan yleensä tarkasti arvioida juoksijan saavutettavissa oleva maratonaika. (Pekola 2003, 132.)

Anaerobista kynnystä korotetaan 1 - 2 harjoituksella viikossa. Harjoitus voi olla joko vauhtikestävyysharjoitus tai sitten kiriharjoitus. Kiriharjoitus sopii vain rutinoituneille juoksijoille. (Pekola 2003, 132.)

Kiriharjoittelussa vedot ovat kilometrin pituisia. Juoksijan kunto vaikuttaa kiriharjoituksen toistojen lukumäärään, kirin vauhtiin sekä kirien väliseen palautumisaikaan harjoituksen aikana. Esimerkiksi tavoiteajalla 4.15 toistojen lukumäärä on 4, aika 5.00 minuuttia ja palautumisaika 5.oo. Tavoiteajalla 2.20 toistojen lukumäärä on 12, aika 3.05 ja palautumisaika 1.45. (Pekola 2003, 132.)

Pohdinta: Anaerobista kynnystä korottavat harjoitukset ovat raakoja ja kuluttavia. Mutta kivoja, tottakai. Ennen harjoitusta on oltava palautumista, sen aikana on oltava palautumista ja sen jälkeen on oltava palautumista juoksijan kunnon mukaan. Kaikkihan tämän tietää.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Gallowayn harjoitusmenetelmä

Jeff Galloway on amerikkalainen juoksuasiantuntija. Hänen harjoitusmenetelmästään on kerrottu kirjassa Maraton.

Gallowayn harjoitusmenetelmä perustuu harjoitusten sisältämiin palautumisjaksoihin. Juoksuharjoitteluun kuuluu kävelyjaksoja, jonka tarkoitus on antaa lihaksille aikaa toipua juoksurasituksesta. Kävelyn osuus on suurempi vähemmän harjoitelleilla. (Pekola 2003, 134 - 126.)

Gallowayn suosittelemat tavoiteajat maratonille ja viikkokilometrit ovat 4.00 ja 50 - 65 km, 3.30 ja 55 - 70 km, 3.20 ja 60 - 75 km, 3.10 ja 65 - 80, 3.00 ja 75 - 90, 2.50 ja 80 - 95 km, 2.40 ja 90 - 100 km, 2.35 ja 95 - 110 sekä 2.30 ja yli 110 km. Ensimmäinen maraton tulisi juosta ilman aikatavoitetta. (Pekola 2003, 127.)

Gallowayn harjoitusmenetelmässä vauhtikestävyys hankitaan mäkiharjoittelulla. Kiriharjoittelua suositellaan vain rutinoituneille juoksijoille. Kiriharjoittelussa matka on 1600 metriä. Kiriharjoitukset on sovitettava muuhun harjoitteluun niin, että ei synny ylirasitusta. (Pekola 2003, 127.)

Pohdinta: Taas sama kaava: peruskunto, vauhtikestävyys ja kirikestävyys. Eli hapenottokyvyn kehittäminen, sen jälkeen anaerobisella rajalla juokseminen ja edelleen anaerobisesti juokseminen. Afrikkalaisten kestävyysjuoksijoiden kaava, jonka amerikkalaiset ovat jälleen keksineet uudestaan. Mutta tuovatko kilometrit onnea? (tuovat!)

Hyvää ohjelmassa on ainakin se, että se tunnustaa sen, että palautuminen on suorituskyvyn kehittymisen kannalta ensiarvoista. Kilometrimäärät eivät yksistään ennusta suoraa lopullista maratonaikaa. Maratonaika on monien tekijöiden ja yhteensattumien vuorovaikutuksesta syntyvä kokonaisuus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Harjoitus 17.4.2009

Lämpötila miinus nolla Celsiusastetta, tuuli 10 metriä lounaasta. Harjoituksen ensimmäiset puolitoista tuntia heikkoa lumisadetta, sitten sateetonta. Juoksupinta aluksi luminen, sitten runsaammin luminen. Tuulesta ja lumisateesta johtuneesta märästä ihosta hieman haastetta varsinkin harjoituksen alkumatkasta.

Positiivisia asioita olivat ennen rautasillan alikulkua nuoren rouvan kantama vaaleanpunainen sateenvarjo, ennen Hintan koulua kevyen liikenteen väylän liikennemerkin peittäneeseen lumeen tehty Smile Face ja lumisateesta johtunut oululaisten päällekäyvien idioottien kotiinjäänti Tervamaratonin vanhan reitin 40 kilometrin pisteen kohdalle asti. Tämä piste on iso koivu Isokatu 1 kohdalla sijaitsevan kevyen liikenteenväylän vieressä. Eli harjoitukseen sisältyi tänään 20 kilometriä päällekäyvistä oululaisista idiooteista vapaata juoksua.

Hintan koulun koululaisten häiriköinnin välttäminen onnistui kun juoksuaikataulua muutettiin tänään 15 minuuttia, jonka johdosta Hintan koulun häiriköivät koululaiset eivät olleet enää välitunnilla juoksijan ohittaessa Hintan koulun. Super ! (mahtavaa) sanoisi ranskalainen.

Oulun jäähallin edessä oli kolme ambulanssia ja isoa raavasta ambulanssihenkilöstöä. Ilmeisesti jääkiekkojoukkue Oulun kärpät ovat tehostaneet harjoitteluaan ainakin taklausten osalta. Eiköhän vuoden 2010 jääkiekon Suomen mestaruus taida olla jo tällä selvä. Tai sitten ei.

Oulun jäähallin viereisen lisäurheiluhallin vieressä ei ollut pysäköitynä isoja BMW-autoja, Audeja tai Volvoja. Syynä näytti olevan se, että Oulun kaupunki ei ollut poistanut lunta alueelta. Come on, Oulun kaupungin puisto-osasto! Senkin laiskurit! Auratkaa viivytyksettä nämä alueet, että BMW:t, Audit ja Volvot voivat pysäköidä puistoalueelle kuten ovat voineet koko kuluneen talven 2009 ajan. Rikkaathan voivat suuttua tästä tehtävienne kirotusta laiminlyönnistä ja lopettaa sählyn, ping-pongin ja sulkapallon pelaamisen. Ja he eivät voisi enää toistuvilla pysäköintirikkomuksillaan, jotka Oulun kaupunki hövelisti sallii, viestittää lapseilleen, että yhteiskunnan toiminnan välttämättömistä säännöistä, kuten tieliikennelaista, ei tarvitse piitata kun vain on rahaa ja BMW, Audi tai Volvo. Se olisi tosi paha juttu sellainen. Kyllähän lakien noudattomuuden täytyy olla suorassa suhteessa rahan ja typeryyden määrään, eihän tästä muuten tule mitään. (vitsi, vitsi!)

Tervakartanon lukion tytöt spammasivat tyyliin "Terve" ja "Onko kylmä", johon vastattu: "Onko sulla siitä oikein paperit" ja "alatko lämmittää?" Kysymyksiin ei saatu mitään vastauksia. Miksi Tervakartanon lukion tytöt ovat niin hitaita (tässä: hidasjärkisiä)?

Hyvä harjoitus, varsinkin kun ottaa huomioon Hietasaaren sillan hitaat lumihiutaleet ja Smile Face:n. "Tyhmyyttä vastaan itse jumalatkin taistelevat turhaan." Jatketaan harjoituksia, lapset.

Harjoitus 16.4.2009

Tänään on lepopäivä. Juoksijan 10 käskyn mukaan lepopäivä on pyhitettävä. Näin tehdään. Tänään ei tehdä mitään hyödyllistä. Maksetaan laskuja, pestään pyykkiä ja kirjoitetaan blogiin.

Kun kiire yllättää, on parasta jäädä paikoilleen. Muuten ei voi nähdä niitä polkuja, jotka vievät yöstä aamuun.

Ensimmäisen maratonjuoksun taru

Ensimmäistä maratonjuoksijaa ei ole koskaan ollut. Mutta koska ihmiset tahtovat uskoa häneen, hän on todellinen. (Pekola 2003, 153 - 160.)

Pohdinta: Jos tarina on kyllin hyvä, totuus on samantekevää. Maratonjuoksu on sitä että voi olla kreikan antiikin sankarin kaltainen, vaikka tätä sankaria ei ole historiallisessa mielessä ollutkaan. Hyvä niin. Jatketaan harjoituksia.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Holménin ajatuksia juoksuharjoittelusta

Janne Holmén on ruotsalainen (ironiaa, ironiaa!) maratonjuoksija. Tämä kirjoitus kertoo Holménin ajatuksista juoksuharjoittelusta.

Holménin harjoittelu perustuu lyhyisiin intervalleihin, pitkiin intervalleihin, koviin tasavauhtisiin harjoituksiin ja ylipitkiin maratonharjoituksiin. Lisäksi vuoristoharjoitukset ovat harjoitusohjelmassa tärkeällä sijalla. (Pekola 2003, 148 - 149.)

Holménin mukaan "juoksijan tulee pystyä arvioimaan harjoitteluaa tuntemustensa perusteella." Hänen mukaansa huippujuoksijoiden harjoitukset ovat kovavauhtisia ja niihin kuuluu tyypillisesti loppukiri. (Pekola 2003, 150.)

Holménin mielestä ero kansainvälisten ja suomalaisten huippujuoksijoiden välillä johtuu harjoitusten vaativuudesta. Suomalaiset juoksijat eivät osaa asettaa vaatimustaso riittävän korkealle. (Pekola 2003, 150.)

Holménin valmentajan (hänen isänsä) Rune Holménin mukaan on turha juosta hitaasti, kun tavoitteena on maailmanluokan nopeus. Hänen mukaansa "urheilijan on pakko oppia tuntemaan itsensä". Tätä eivät voi valmentaja Holménin mukaan korvata mitkään fysiologiset testit. (Pekola 2003, 150.)

Holmén ottaa harjoittelussaan huomioon astmaattisuutensa, hän ei tee juuri ollenkaan lihaskuntoharjoittelua ja hän ei noudata mitään erityisruokavaliota. Valmentajan mukaan: "Juoksijan tulee pystyä arivoimaan harjoitteluaan tuntemuksiensa perusteella." (Pekola 2003, 150.)

Pohdinta: Juoksija tuntee itsensä ja voi siksi menestyä, mikäli niin on tarkoitettu. Menestys juoksussa on mahdollista, mutta niin on myös tappio. Mutta mitään ei ole mahdollista saavuttaa ilman päätöstä siitä, että tahtoo saavuttaa sen.

Kovavauhtinen harjoitus ja lopuksi loppukiri on ollut pitkään afrikkalaisperäisten juoksijoiden tapa harjoitella. Tämä tapa on tuottanut juoksijoille menestystä.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Köyhät autoilijat

Keskiviikkona 15.4.2009 Yhteistyötä työttömät ry järjesti ruokajonon, jälleen kerran. Mutta miksi 30 metrin ruokajono tarkoitti noin 50 auton pysäköintisumaa Vaasikiventien ja Hietasaarentien risteyksessä?

Nälkäisillä ja köyhillä on siis varaa pitää henkilökohtaista autoa, mutta nälkäisillä ja köyhillä ei ole varaa ostaa ruokaa?

Oulun kärpät ja jääkiekon SM-häpeä

Raksilalainen jääkiekkojoukkue Oulun Kärpät hävisi jääkiekon SM-loppuottelut ja sai palkakseen jääkiekon SM-häpeää. Oululaiset jäivät ilman ilotulistusta ja se on aivan oikein. Oululaisten asenne urheilijoitaan kohtaan on epäterve. PR-vastaava Hannele Kontiainen ei voi auttaa.

Suuret BMW:t, prameat Volvot ja kiiltävät Audit pysäköivät Oulun jäähallin lisähallin viereisellä puistoalueella ilman pelkoa siitä, että Oulun poliisilaitos puuttuisi tilanteeseen. Tämä antaa oululaisille lapsille viestin siitä, että sääntöjä ja lakeja voidaan rikkoa, kun vain vanhemmilla on rahaa. Ei se oikeastaan ole niin, tai ei ainakaan pitäisi olla.

Oulun jäähallin invalidipaikalle oli pysäköity 16.4.2009. kaunis, komea ja uusi Porche-urheiluauto. Jäähallin viereisellä puistoalueella vanha nainen dyykkasi puiston roskakoria. Kärpät hävisivät suoraan neljässä ottelussa. Kärpät saivat ansionsa mukaan, olivat huonoja ja kunniattomia.

Conoverin harjoitusmenetelmä

Mark Conover on amerikkalainen juoksuasiantuntija. Hänen mielestään "maraton on kaikkein yksinkertaisin laji harjoitella." Maratonin juokseminen on hänen mielestään sitä, että juostaan 42,195 kilometriä hieman anaerobinen kynnyksen alapuolella olevalla nopeudella. (Pekola 2003, 121.)

Conoverin harjoitusmenetelmä perustuu kolmeen peräkkäiseen kahden kuukauden pituiseen harjoittelujaksoon. Esimerkiksi tavoiteajan ollessa 2.15 - 2.22 jaksojen kilometrimäärät ovat 100, 120 ja 130 kilometriä viikossa. (Pekola 2003, 121.)

Tavoiteajan ollessa 2.23 - 2.35 jaksojen kilometrimäärät ovat 90, 110 ja 120 kilometriä viikossa. Tavoiteajan ollessa 2.36 - 2.50 jaksojen kilometrimäärät ovat 80, 00 ja 100 kilometriä viikossa. (Pekola 2003, 121.)

Tavoiteajan ollessa 2.51 - 3.30 jaksojen kilometrimäärät ovat 60, 70 ja 80 kilometriä viikossa. Tavoiteajan ollessa 3.31 - 4.00 jaksojen kilometrimäärät ovat 35, 45 ja 55 kilometriä viikossa. Tavoiteajan ollessa yli 4.00 jaksojen kilometrimäärät ovat 35, 45 ja 55 kilometriä viikossa (Pekola 2003, 121).

Conoverin harjoitusmenetelmään kuuluu peruskestävyysharjoittelu, vauhtikestävyysharjoittelu ja kiriharjoittelu. Mikäli juoksijan tavoitteena on maraton ilman aikatavoitteita, harjoitteluksi riittää 50 viikkokilometriä ja lajiharjoitteluksi 2,5 tunnin harjoitus silloin tällöin. Muiden juoksijoiden tulee suorittaa vauhtikestävyys- ja kiriharjoituksia. (Pekola 2003, 122.) Vauhtikestävyys ja kiriharjoitusten osuuksien suurudet voi tarkistaa lähteestä sivulta 122.

Conoverin mukaan vaativien harjoitusten kehittävyys perustuu siihen, että niiden jälkeen tehtävät palauttavat harjoitukset ovat riittävän kevyitä. Palauttavat harjoitusten teho on sama kuin peruskestävyysharjoituksilla. (Pekola 2003, 123.)

Pohdinta: Conover ei kerro sitä, minkä ikäisille juoksijoille hänen viikkokilometrimääränsä tuottavat ennustetut ajat. Pitäisi varmaan kokeilla, mitä veteraani saa aikaiseksi vaikka kolmen tunnin tavoiteajan kilometrimäärillä. Pieni puolen vuoden projekti.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Mielenvoima

Suomen marsalkka Mannerheimin mukaan vastuullisessa asemassa toimivan henkilön tärkein ominaisuus on henkinen sitkeys eli mielenvoima. Juoksijan mieli on hänen mielenvoimansa ja se kuvastuu hänen kehoonsa. Mieli on voimakas ollessaan rohkea tai arka, hullaantunut tai kärsivä sekä epäilevä tai itsevarma. (Pekola 2003, 12.)

Ihmisen todellinen luonne paljastuu silloin, kun hän saa vastaansa haasteen, joka vie hänet selviytymisen äärirajoille. Tällaisia haasteita tarjoavat muun muassa sota, työelämä ja maratonjuoksu. (Pekola 2003, 12 ja 15)

Selviytyminen vaativista haasteista edellyttää sekä ruumiillista että henkistä kestävyyttä. Samoin arjen ja sen rutiinien eläminen. (Pekola 2003, 12 ja 15.)

Pohdinta: Ihminen ei ole kone. Kestävä kantti mahdollistaa paljon asioita.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Yksilöllisyytensä ymmärtäminen

Konfutsen mukaan asioiden nopea suorittaminen jättää tulokset vajavaiseksi. Hänen mukaansa myös pienten etujen eteen tehty työ on huono valinta, koska silloin suuret saavutukset jäävät toteutumatta. (Pekola 2003, 10.) Nämä seikat pätevät myös yksilöllisyytensä ymmärtämiseen.

Tiedolla tarkoitetaan asioita, jotka ovat mahdollisia oppia ja jotka voidaan siirtää toiselle henkilölle. Se on ajattelun luokittelemaa ja organisoimaa reaalimaailmaa kuvaavaa kulttuurin eri muodoissa tallentamaa sisältöä. (Pekola 2003, 13.) Tämä tieto kehittyy uusien sukupolvien lisätessä tietoa vanhempaan tietoon.

Ymmärtämisellä tarkoitetaan ihmisen kokemaa intuitiota ja inspiraatiota. Se on henkilökohtainen ominaisuus, jota ei voida siirtää toiselle. Ymmärryksellinen valmentaminen lisää juoksijan henkistä kestävyyttä, kun taas tiedollinen valmentaminen lisää urheilullista osaamista. (Pekola 2003, 12.)

Kestävyysjuoksu on yksi kauneimmista ja pelkistetyimmistä urheilumuodoista. Juoksuharjoitteluun ei kuitenkaan voida antaa jokaiselle juoksijalle soveltuvia ohjeita, koska jokainen juoksija on yksilönsä. Juoksijan yksilöllisyys muodostuu hänen omista fyysistä, henkisistä ja muista piirteistä ja ominaisuuksista. (Pekola 2003, 12.)

Helena Anhava sanoo runossaan ”Naapurin tytöltäkö mallin kysyt”, kokoelmasta Kysy hiljaisuudelta itseäsi (1974), että ”pahinta mitä ihminen itselleen teki on että hän väärensi itsensä.” Hänen mukaansa ihmisen tulee elää elämänsä omien biologisten, psykologisten ja sosiologisten lähtökohtiensa mukaan. (Polkunen, Marttila & Virkkunen 1986, 147 – 148.)

Pohdinta: Ymmärryksen hankkiminen on hidas prosessi. Lasse Virénin harjoittelu ohje voi sopia juoksijalle, mutta silloin on todennäköisesti kyse erittäin epätodennäköisestä sattumasta. Tai juoksija on itse Virén.

Helena Anhavan runoa voi suositella ymmärrettäväksi. Runossa on muitakin hyviä kohtia. Kip kap Suomalaiseen kirjakauppaan, väki! (vitsi, vitsi!)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.
Polkunen, Mirjam, Marttila, Satu & Virkkunen, Juha (toim.). 1986. Tämän runon haluaisin kuulla. Helsinki: Tammi.