Suorituspaine

Suorituspaine on urheilijan henkiseen kestävyyteen kohdistuva vaatimus joka kuormittaa urheilijan psyykkistä kestävyyttä, "kanttia." Suorituspaineiden rakentava käsittely parantaa urheilijan menestymismahdollisuuksia. (Heino 2000, 237-240.)

Urheilija kokemaan suorituspaineeseen vaikuttavat muun muassa
1. Julkisuus (lajifanit, tiedotusvälineet, yleisö, penkkiurheilijat, tutut, työtoverit, "kylän miehet")
2. Koti ja läheiset (perhe, sukulaiset)
3. Olosuhteet (aiemmat kokemukset, sopeutumiskyky)
4. Organisaatio (lajijohto, päätökset, säännöt ja vaatimukset, olympiakomitea)
5. Sisäsyntyiset asiat (kunnianhimo, loukkaantumiset, ominaisuudet, tavoitteet, tilanteen tärkeys)
6. Taloudelliset tekijät (omat, ryhmän)
7. Urheilusidosryhmät (harjoitusryhmä tai -joukkue, seurajohto tai -toverit, valmentaja(t)) (Heino 2000, 237.)

Julkisuuden aiheuttamat suorituspaineet ovat yleensä menestyvien urheilijoiden vaivana. Raja yksityisyyden ja julkisuuden välillä on urheilijalla usein ohut. Jatkuva julkisuus kuluttaa urheilijan energiaa. Ennen kilpailukautta urheilijalle on yleensä hyvä olla pois julkisuudesta. (Heino 2000, 238.)

Kestävyyslajeissa urheilijan on keskityttävä kilpailuun koko kilpailun ajan. Ajatukset, energia ja tunteet on kohdistettava suoritukseen kilpailun alusta sen loppuun asti. Suoritusta heikentävät olosuhde- ja ympäristötekijät on kyettävä jättämään vaille huomiota (juoksija voi antaa toisen peesata, jos itse kuitenkin voittaa kilpailun). (Heino 2000, 253.)

Jos urheilija tai joukkue on saavuttamassa voittoa, on säilytettävä kilpailun ilo, rentous ja ennakkoluulottomuus. Huomion kiinnittäminen todennäköiseen voittoon johtaa suurella todennäköisyydellä sen menettämiseen. (Heino 2000, 253.)

Suorituspaineiden hallinta tapahtuu kilpailun aikana rentoutumalla ja rauhoittumalla. Urheilija ei voi muuttaa vallitsevia olosuhteita tai suoritukseen liittyvää aitoa epäonnea. Keskittyminen kilpailun jäljellä oleviin osasuorituksiin mahdollistaa parhaan mahdollisen suorituksen kilpailussa. (Heino 2000, 252.)

Pohdinta: Jos kanttia riittää, kaikki on mahdollista. Paras tapa käsitellä suorituspaineet on ignoorata (jättää huomiotta) ne. Mutta kuinka se tehdään, on jo toinen juttu. Elämänkokemus voi auttaa, joissakin tapauksissa, ei kaikissa.

Juoksijan tulisi juoksun aikana keskittyä vain juoksemiseen. Jos keskittyy muuhun, juokseminen ei tapahdu parhaalla mahdollisella teholla. Ja silloin joku, joka ei ole harjoitellut niin paljon kuin juoksija itse, menee juoksijan ohi ja saa paremman sijoituksen. C'est la vie.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Heino, Seppo. 2000. Valmentautumisen psykologia. VK-Kustannus: Gummerus. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto, maakuntakirjasto.