Itsesuggestiokäskyjä kestävyyslajien kilpailutilanteisiin

Urheilijan itsesuggestio on harjoitusmenetelmä, jolla urheilija voi kehittää henkistä kestävyyttään. Itsesuggestion laatiminen vaatii hienovaraista osaamista sekä lajituntemusta. (Gorbunov & Liukkonen 1995, 31.) Itsesuggestion tarkoitus on vaikuttaa urheilijan ajatuksiin tai toimintoihin tietoisesti tai tiedostamattomasti ja se on lähtöisin urheilijasta itsestään. (Tiainen, Väänänen, Mäkelä, Mäkinen & Pöyhönen 1983, 463).

Itsesuggestiolauseet muuttuvat vähitellen itsesuggestikäskyiksi. Itsesuggestiokäskyjen vaikutus on suurin mielikuvaharjoittelun yhteydessä, mutta niillä on positiivinen vaikutus myös harjoitusten ja kilpasuorituksen aikana. (Gorbunov & Liukkonen 1995, 67.)

Kestävyyslajien kilpailutilanteita koskevia itsesuggestiokäskyjä ovat ennen lähtöä (virittäytyminen), lähdön ja alkumatkan (itsehallinta) sekä puolen välin ja loppumatkan (sitkeys) aikana käytettävät itsesuggestiokäskyt. (Gorbunov & Liukkonen 1995, 92-94.) Käsky on pituudeltaan yleensä yhden sanan mittainen.

Virittäytymisen itsesuggestiokäskyjä voivat olla esimerkiksi:
1. Rauhallisuuteen ohjaavat käskyt, joissa avainsanat korostavat mielen tyyneyttä ja rauhaa, vapautta ja positiivista mielialaa,
2. Itsevarmuuteen ohjaavat käskyt, joiden avaninsanat korostavat hyvää valmentautumista ja mielialaa, tulevaisuudenuskoa, rohkeutta ja uskoa suoritusvarmuuteen, sekä
3. Päättäväisyyteen ohjaavat käskyt, joiden avainsanat korostavat voitontahtoa, suorituksen kauneutta ja muiden kilpailijoiden haasteeseen vastaamista. (Gorbunov & Liukkonen 1995, 93.)

Itsehallinnan itsesuggestiokäskyjä voivat olla esimerkiksi:
1. Lähdön parhaaseen suoritukseen ohjaavat käskyt, ja
2. Alkumatkan parhaaseen suoritukseen ohjaavat käskyt, joiden avainsanat korostavat alkumatkan rauhallista, vapaata ja pehmeää kilpailuotetta. Lisäksi alkumatkasta kiinnitetään huomio vauhdinjakoon, rytmiin ja keskitymiseen kilpailutilanteeseen. (Gorbunov & Liukkonen 1995, 94.)

Sitkeyden itsesuggestiokäskyjä voivat olla esimerkiki:
1. Puolimatkan parhaaseen suoritukseen ohjaavat käskyt, joiden avainsanat korostavat väsymyksen sietämistä ja vauhtikestävyyttä, ja
2. Loppumatkan parhaaseen suoritukseen ohjaavat käskyt, joiden avainsanat korostavat väsymyksen ja rasituskivun sietämistä, suorituksen tekniikan säilyttämistä ja loppukiriä. (Gorbunov & Liukkonen 1995, 94.)

Pohdinta: "Perkele!" On hyvä sitkeyden suomalainen itsesuggestio, kun yritetään mennä ohi. Jos itsesuggestiolauseita on paljon, niistä menee uskottavuus.

Kun asiat pitää yksinkertaisina, ne ovat selkeämpiä. Jos ei tarvitse itsesuggestiota lainkaan, eli juoksee vaiston varassa, on kai paras tilanne. Runner with no mind, run like the wind, tai jotain.

Maratonjuoksun vaiheethan ovat lähtö ja 0-15 km, 15-35 km sekä 35-42,192 km. 15 kilometriin asti itsehallintaa ja sitten sitkeyttä. Ainakin suuntaa-antavasti, jokainen päättäköön itse.

Lue myös:
Arvostelu elokuvata Tyttö ja kettu
Kempele-Oulun heikkolahjaiset kiilaajat
Keskittyminen
Maratonpäivä
Oululaisen kaljun herran puskii rottweiler juoksijan perään -show
Oulun tervamaratonin reittikuvaus
Oulun tervamaratonin reitti paidattomana
Tyyni juoksumieli
Urheilijan mieliala
Virénin ajatuksia juoksuharjoittelusta
Virtaustila (Flow-tila)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Gorbunov, Gennadij & Liukkonen, Jari. 1995. Suggestiolla menestykseen - psyykkarin käsikirja. Jyväskylä: Alpha Wave Oy. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto, maakuntakirjasto.
Tiainen, Jorma, O., Väänänen, Juha, Mäkelä, Pekka, Mäkinen, Raili & Pöyhönen, Otto (toim.). 1983. Tietojätti. Jyväskylä: Gummerus ja PA Norstedt & Söners förlag.