Voimaharjoittelu on lihasten voiman kehittämisistä. Voimaharjoittelussa voidaan käyttää kuormana joko kehon omaa painoa tai erillisiä painoja. Voimaharjoituksen määrittävät kuorma, sarjat, toistot ja palauttava lepo. Asianmukainen voimaharjoittelu ei tee kenestäkään Schwareneggeriä. (Murphy 2005, 99-103.)
"Juoksu tapahtuu epävakaassa kolmiulotteissa ympäristössä" (Pekola 2003, 71). Juoksijan voimaharjoittelussa säilytetään lihasten välinen koordinaatio tekemällä harjoitukset vapailla painoilla, vetohihnoilla ja kuntopalloilla. Kehonrakennuksessa käytettävät laitteet kehittävät suuret lihakset joiden voimaa ei voida käyttää hyväksi kestävyysurheilussa. (Pekola 2003, 70-71.)
Voimaharjoittelussa on keskityttävä heikoimpien lihasten kehittämiseen lihastasapainon parantamiseksi. Yleensä tämä tarkoittaa epämieluisien harjoitusten tekemistä. (Murphy 2005, 103.)
Elimistön kortisolitason nousu kohtalaisen tai kuormittavan rasituksen aikana ehkäisee lihaskoon kasvun. Kestävyysjuoksu on kehonrakentajien lihasmassan pahin vihollinen. (Pekola 2003, 70.)
Juoksija voi siirtyä voimaharjoitteluun silloin, kun hänen nivelkestävyytensä, ryhtinsä ja lihasten joustavuut ovat hyvät. Voimaharjoittelu ei ole maratonjuoksijalle niin tärkeää kuin lyhyempien matkojen juoksijoille.(Pekola 2003, 67.)
Juoksijan voimaharjoittelu tapahtuu lähellä kilpailukautta. Liikkeet olisi suoritettava juoksutilanteen liikenopeudella, pehmeästi ja oikealla tekniikalla. Juoksijalle on tärkeintä lihaskestävyys, ei niinkään mahdollisimman suuri lihasvoima. (Pekola 2003, 71-73.)
Voimaharjoittelun seuraus on yleensä harjoituskipu. Voimaharjoittelu on sovitettava harjoitteluohjelmaan niin, että harjoittelutasapaino säilyy (kuormittava harjoitus-palauttava harjoitus -periaate). (Pekola 2003, 73.)
Katso myös:
Harjoittelutasapaino
Lihaksen harjoituskipu
Pieni eläin
Tavoitteellinen harjoittelu
Ryhti
KIRJALLISET LÄHTEET:
Murphy, Sam. 2005. Nykynaisen kuntokirja. Suomentanut Taina Wendorf. Singapore: Karisto. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto, maakuntakirjasto.
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.
Onhan yhä jaloviinaa
13 vuotta sitten