Viljo Heino on suomalainen kestävyysjuoksija. Heinon juoksutyyliä kuvataan tyylikkääksi ja eteneväksi. Heinon askel oli kaunis, hengitys huomaamatonta ja juoksun olemus kertoo sen, että kyseessä on rutinoitunut juoksija. (Hannus 1988, 65-66.)
Hienon juoksutekniikkaa pidetään täydellisenä. Heinon lihasten saumaton yhteistyö synnytti kitkattoman ja katkottoman askelluksen ja askelrytmiin sopeutuneen käsien liikkeen. Askeltavan jalan työntö toteutui täydellisenä, jalka siirtyi lantion eteen suoraan, ja etummainen jalka koskettaa juoksualustaa pehmeästi, hiukan polvesta taipuneena. Jalan ulkosyrjällä tapahtunut kosketus jatkuu jalkateran kiertymisellä päkiän kautta vartalon alle. (Hannus 1988, 68.)
Heinon mukaan "Rahalla voidaan tukea urheilijoita, mutta rahan avulle ei kenestäkään tehdä urheilijaa." Samaa on sanonut Emil Zatopek. (Hannus 1988, 70.)
Pohdinta: Tyyli tekee juoksija, ei raha. Eikä rahalla saa tyyliä tai juoksukuntoa. Kaupunkimaastureita sillä sen sijaan saa.
KIRJALLISET LÄHTEET:
Hannus, Matti. 1988. Flying finns/Lentävät suomalaiset. Ei kustannuspaikkaa: Tietosanoma Oy. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto; maakuntakirjasto.
Onhan yhä jaloviinaa
13 vuotta sitten