Paavo Nurmi on suomalainen kestävyysjuoksija. Englantilainen Time-lehti nimesi vuonna 1996 Nurmen kaikkien aikojen olympiaurheilijaksi. (Raevuori 1997, 15). Nurmelle juokseminen oli elämän pääsisältö, ei leikkiä. Nurmea on kutsuttu Suureksi vaikeniaksi, Phanton Finniksi. (Hannus 1988, 28-29.)
Paavon Nurmi ja Ville Ritola muuttivat leikin todeksi. He molemmat olivat täysipäiväisiä juoksijoita. (Raevuosri 1997, 148.) Nurmi oli ensimmäinen totalitaarisen asenteen omaava yleisurheilija. Hän halusi kokeilla, oppia ja tietää kaiken juoksemisesta. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan tahtoa, pitkäjänteisyyttä, kunnianhimoa, neroutta ja älykkyyttä. (Hannus 1988, 28 ja 30.)
Nurmi juoksi täysmustassa juoksuasussa ja hänen juoksuaan kuvataan kylmäksi ja sulkeutuneeksi, omaksi ylhäisessä ja ankarassa tähtiradassa tapahtuvaksi taisteluksi. Tässä taistelussa rasitus kiristää juoksijan kasvoja. (Raevuori 1997, 9.) Intohimoinen harjoittelu muutti pyöreät nuorukaisen pehmeäpiirteiset kasvot suonikkaiksi ja hymyttömiksi (Hannus 1988, 29-30).
Nurmella ei ollut tapana jättää mitään sattuman varaan. Hän harjoitteli suunnitelmallisesti, kovemmin ja määrällisesti enemmän koko ajan. Nurmi halusi todistaa pystyvänsä kaikkeen juoksuradalle, itselleen, ei niinkään muille. (Hannus 1988, 34-35.)
Belgian Antwerpenin olympiakisoissa 22.6.1920 10 000 metrillä Nurmi antoi toisten johtaa, hän melkein haukotteli, hänellä ei ollut kiirettä. Pomppijat, reuhtojat, tassuttelijat, taapertajat,... vain 23-vuotias Nurmi erottui tietävänä laumasta. Olympiakulta oli Nurmen ajalla 31.45.8. Nurmi käveli pois kentältä ilmeettömänä. (Hannus 1988, 25-28.) Näiden kilpailujen jälkeen Nurmi oli 11 vuotta maailman paras kestävyysjuoksija (Hannus 1988, 30).
Tasavallan presidentti Urho Kekkonen kuvaa Nurmea hänen kuolinpäivänään 2.10.1973 menestyneeksi ihmiseksi sekä urheilussa että siviilielämässä. Kekkosen käsityksen mukaan Nurmi ei kuitenkaan ollut onnellinen ihminen. Kekkonen arvelee, että Nurmi oli itse valinnut osansa luonteensa mukaan tai sitten Nurmen luonne oli valinnut Nurmelle hänen elämänsä ilmiasun. (Raevuori 1997, 7.) Suuren juoksijan suuruutta ei voida täysin selittää (Hannus 1988, 30).
KIRJALLISET LÄHTEET:
Hannus, Matti. 1988. Flying finns/Lentävät suomalaiset. Ei kustannuspaikkaa: Tietosanoma Oy. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto; maakuntakirjasto.
Raevuori, Antero. 1997, Paavo Nurmi juoksijoiden kuningas. Ei julkaisupaíkkaa: WSOY. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto; pääkirjasto.
Onhan yhä jaloviinaa
13 vuotta sitten