lauantai 13. kesäkuuta 2009

Elimistön ylilämpeneminen

Elimistön ylilämpeneminen on tila, jossa kehon lämmönsäätelyjärjestelmä ei kykene pitämään kehon ydinlämpötilaa elintoimintojen kannalta optimaalisena. Ylilämpenemistä voidaan ehkäistä estämällä lämmön siirtyminen ympäristöstä elimistöön, tehostamalla elimistön lämmönluovutusta tai vähentämällä fyysistä aktiivisuutta. Elimistön ylilämpeneminen voi johtaa kuolemaan. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1992, 427.)

Kuumissa olosuhteissa suoritettu liikunta kuormittaa verenkiertoelimistöä. Elimistön neste- ja suolatasapainon ylläpitäminen liikunnan aikana ennaltaehkäisee ylilämpenemistä. Ylilämpenemisestä seuraavat tiloja ovat muun muassa:
  1. Pyörtyminen (aivoihin virtaava verimäärä liian alhainen)
  2. Uupumus (elimistön neste- ja/tai suolatasapainon häiriö)
  3. Kouristukset (elimistön suolatasapainon häiriö)
  4. Auringonpistos (pään lämpötilan liiallinen nousu pään ollessa suojaamaton)
  5. Halvaus (elimistön lämmönsäätelyn yllättävä ja nopea pettäminen, voi johtaa kuolemaan). (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1992, 427.)

Elimistön ylilämpenemiselle altistavia tekijöitä ovat elimistön kuivuminen, lapsuus, vanhuus, väärä pukeutuminen ja raskas rasitus. Sairauksista muun muassa erilaiset sydän- ja verenkiertoelimistön sairaudet ja lihavuus altistavat ylilämpenemiselle. Muita altistavia tekijöitä ovat muun muassa eräät lääkkeet, alkoholi sekä huono fyysinen suorituskyky. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1992, 427-428.)

Liikuntasuorituksen aikana on tarkkaltava elimistön tilaa jotta ylilämpenemiseltä vältytään. Elimistön ylilämpenemistä estäviä asioita ovat muun muassa:

  1. Ihon ja pään suojaaminen auringon suoralta säteilyltä
  2. Hikoilun (suoraan iholta) mahdollistava puhdas, kevyt ja hengittävä pukeutuminen
  3. Hikoilemalla haihtuneen veden (ja suolan) korvaaminen
  4. Tuulen ja viiman sekä varjon hyödyntäminen liikunnan aikana
  5. Harjoittelu sopeuttavassa lämpötilassa. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1992, 427-428.)

Elimistö sopeutuu ympäristön lämpötilan muutokseen 10-12 vuorokaudessa. Sopeutumiseen tarvittava aika on 1-2 tuntia päivässä. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1992, 427-428.)

Katso myös:
Alkoholi
Juoksukuolema
Saunakuolema

KIRJALLISET LÄHTEET:
Huttunen, Jussi, Simonen, Olli, Kangasniemi, Irmeli & Paajanen-Mannila, Anita (toim.). 1991. Suomalainen lääkärikeskus osa 4. Espoo: Weilin+Göös. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.