Hiertymä on suurten, toisiaan hankaavien (kosteiden) ihopintojen (pahanhajuinen) tulehdus. Hiertymä voi ärsytyksen jatkuessa muuttua punaiseksi, kirveleväksi ja aristavaksi haavaksi. Yleisin on nivusalueen hiertymä mutta se voi muodostua myös muualle kehoon. Lämmin sää edesauttaa hiertymän syntymistä. (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 212 ja Järvinen, Hultin & Myllykoski 1984, 124.)
Hiertymä on yleensä ennalta ehkäistävissä. Hiertymiä ennalta ehkäistään käyttämällä tarkoituksenmukaisia varusteita ja pitämällä iho kuivana. Uusiin juoksukenkiin on totuttauduttava ennen kilpailuja. Juoksusukkien tulee olla oikean kokoiset, ehjät, kuivat ja puhtaat. Jalat tulee pestä päivittäin. Hiertymien ennaltaehkäisyyn voidaan käyttää hienojakoista (vauva)talkkia. (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 212 ja Järvinen, Hultin & Myllykoski 1984, 124.)
Harjoiteltaessa ja kilpailtaessa on seurattava mahdollisesti syntymässä olevia hiertymiä. Jos hiertymä alkaa tuntua, on paras keskeyttää suoritus ja antaa voimassa olevan hoitosuosituksen mukainen ensiapu. Infektoitunut hiertymä voi aiheuttaa harjoittelutauon. (Eriksen, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 212.)
Pohdinta: Vaseliini taitaa vain pahentaa tilannetta, jos sitä käyttää hiertymien ennalta ehkäisyyn. Juoksijalla hiertymälle alttiina ovat myös ainakin kainalot.
Juoksusukkana on ehkä paras anatomisesti muotoiltu mikrokuitusukka, esimerkiksi X-Stocks Speed One, kenties. On niitä muunkin merkkisiä, mutta puuvillaista sukkaa ei ehkä kannata käyttää.
KIRJALLISET LÄHTEET:
Eriksen, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Jyväskylä: Valmennuskolmio.
Järvinen, Klaus, A. J., Hultin, Holger & Myllykoski, Kosti (toim.). 1984. Terveyden ABC – kotilääkäri neuvoo. Belgia: Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab.
Onhan yhä jaloviinaa
13 vuotta sitten