Tupakka

Tupakka on nautintoaine, jonka käyttö perustuu suurelta osin nikotiinin aiheuttamaan stressihormonin erittymiseen elimistössä. Tupakan käyttötapoja ovat polttaminen, nuuskaus ja passiivinen tupakointi. Nikotiinin lähteenä voi toimia myös nikotiinihoitotuote. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 335 - 336.)

Nikotiini lisää sydämen lyöntitaajuutta ja supistaa verisuonia. Häkä vähentää veren kudoksiin kuljettaman hapen määrää. Tupakan terva sisältää kemikaaleja, jotka aiheuttavat hengitysteiden limakalvojen tulehduksen. Tupakan käyttöön liittyy runsas määrä erilaisia haittoja kosmeettisista haitoista aina ennen aikaiseen kuolemaan johtaviin sairauksiin. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 335 - 336.)

Nuuskaaminen alentaa suorituskykyä 3 – 4 prosenttia. Poltettavien tupakkatuotteiden polttaminen alentaa suorituskykyä hään vuoksi 10 prosenttia ja lisäksi tulee nikotiinin vaikutus, joka on altistustavan ollessa polttaminen pienempi kuin nuuskaamisesta aiheutuva suorituskykyalenema. Passiivisen tupakoinnin vaikutus vastaa poltettaville tupakkatuotteille altistumista. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 335 - 336.)

Nikotiinin aiheuttama suorituskyvyn lasku on välitön ja sen kesto on muutamia tunteja. Hään aiheuttama suorituskyvyn lasku on välitön ja kesto pari vuorokautta. Tervan sisältämien kemikaalien haitat ilmenevät hitaasti ja niistä eroon pääseminen kestää useita kuukausia. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 335 - 336.)

Tupakkatuotteita käyttävä urheilija on huono esimerkki. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 337.) Tupakointi on merkittävin ennen aikaista kuolleisuutta nostava tekijä. Tupakkakroonikon laskennallinen eliniän menetys on 15 vuotta. (Järvinen, Hultin & Myllykoski 1984, 469.)

Pohdinta: Tupakan poltto heikentää suorituskykyä vähintään 10 %. Tekiskö tuo neljän tunnin maratonaikaan puoli tuntia lisää? ”Opeta kanssakilpailijasi tupakoimaan tai nuuskaamaan tai nikotiinipurukumin käyttäjiksi ja vähennä itse harjoittelua”, kuulostaa… tosi fiksulta? (huom. ironinen sävy)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Saatavuus: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)
Järvinen, Klaus, A. J., Hultin, Holger & Myllykoski, Kosti (toim.). 1984. Terveyden ABC – kotilääkäri neuvoo. Belgia: Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab.