Urheilijan kipu

Vastuuvapautus: Tämä urheilijan kipua koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Kipu on elimistöä mahdollisesta kudosvammasta (tai sairaudesta) varoittava hälytys. Hermosto voi pyrkiä suojelemaan kudosta laukaisemalla suojarefleksin. Suojarefleksin seurauksena voi olla (lihas)kramppi. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 227-228.) Kramppi on äkillinen lihaskouristus joka aiheuttaa kipua. Pohjelihaksen kramppia kutsutaan suonenvedoksi. (Järvinen, Hultin & Myllykoski 1984, 202.) Tulehdus on elimistön kudoksissa ja verisuonissa esiintyvä tila, jonka tarkoituksena on korjata niissä esiintyvät vauriot (tai sairaudet) (Karvonen 1973, 538).

Kudosvamma tai kudoksen tulehdus aiheuttavat kipua ja lisäksi kudoksen kipuherkkyys kasvaa. Tulehdukseen liittyy usein nesteen kertyminen kudokseen. Raajojen kuormittaminen voi johtaa niissä olevan tulehduksen kroonistumiseen. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 230-228.)

Sydänlihastulehduksen hoitoon kuuluu täydellinen lepo. Kun sydänlihastulehdus on täysin parantunut, harjoittelu on aloitettava lääkärin valvonnassa. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 126.)

Urheilijan kipu voi johtua äkillisistä kudosvammoista, kudosten ylikuormituksesta tai niiden hankauksesta. Vammoihin liittyy kivun lisäksi tulehdus. Vammojen nopea ja oikea diagnosointi antaa mahdollisuuden hoitaa vammaa oikealla tavalla. Väärä hoito voi hidastaa vamman paranemista. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 232-235.)

Ylikuormitusvammat johtuvat joko virheellisestä harjoitusohjelmasta tai toistuvista, yksipuolisista harjoituksista. Ylikuormitusvammaan liittyvä kipu on merkki kudoksen tarvitsemasta levosta. Ilman lepoa kudosvaurio voi paheta ja kipu kroonistua. Kroonistunut kipu voi vaatia pitkän levon. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 232.)

Tyypillisiä kudosrakenteita ylikuormitusvammoille ovat lihas-jännerakenteet. Myös jänteiden tai nivelpussien ja luiden kiinnityskohdat ovat mahdollisia ylirasituksen johdosta vaurioituvia kudosrakenteita. Luuston ylikuormitus voi aiheuttaa väsymismurtumia. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 234.)

Hankausvammat johtuvat eri kudosten välisestä kitkasta. Hankausvamma voi muodostua esimerkiksi jänteen ja jännetupin tai jänteen ja limapussin välisissä liukupinnoissa. Hankausvamman syynä voi olla myös kudokseen ulkopuolelta kohdistuva paine. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 234.)

Tapaturmaisesti syntynyt pehmytkudosvamma voi ensiavun jälkeen vaikuttaa vähäiseltä. Mikäli syntyneen vamman laadusta ei ole ehdotonta varmuutta, urheilusuoritus on keskeytettävä vamman pahenemisen estämiseksi. (Erikson, Mellstrand, Peterson, Renström & Svedmyr 1987, 238.)

Pohdinta: Kaikkein helpoimmalla pääsee, kun ei hanki urheilusta tai tapaturmista aiheutuvia vammoja. Kivun asianmukainen hoito on oma taiteenlajinsa ja kallista. Lisäksi harjoitteluaikaa kuluu hukkaan ja hapenottokyky alenee lepovaiheen aikana.

Vastuuvapautus: Tämä urheilijan kipua koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta juoksuvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse omasta terveydestään.

Kirjalliset lähteet:
Erikson, Bengt O, Mellstrand, Tore, Peterson, Lars, Renström, Per & Svedmyr, Nils. 1987. Urheilijan terveydenhuolto. Suomentanut Juha Karvonen. Jyväskylä: Valmennuskolmio Oy. (Lainattu: Oulun kaupunginkirjaton maakuntakirjasto; Karjasillan toimipiste)
Järvinen, Klaus, A. J., Hultin, Holger & Myllykoski, Kosti (toim.). 1984. Terveyden ABC – kotilääkäri neuvoo. Belgia: Oy Valitut Palat – Reader’s Digest Ab.
Karvonen, Matti J (toim.). 1973. Terveyden tietokirja. Helsinki: Valitut Palat - Reader's Digest Ab.