Urheilijansydän

Vastuuvapautus: Tämä urheilijansydäntä koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta urheiluvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse terveydestään.

Urheilijansydän on sydän, johon pitkäaikaisen fyysisen harjoittelun seurauksena on syntynyt rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia. Urheilijansydämen rakenteelliset muutokset muistuttavat eräiden sydänsairauksien ilmentymiä. Urheilijansydämen muutosten kehittyminen on yksilöllistä, eikä näitä muutoksia voida pitää urheilijan kehittymisen mittaria. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 340 – 341.)

Urheilijasydämen rakenteelliset muutokset kohdistuvat sydämen ontelotilavuuteen sekä seinämien paksuuteen lajille tyypillisellä tavalla. Urheilijasydämen sähköisen toiminnan muutoksen luonteenomainen piirre on leposykkeen hitaus. Sähköinen toiminta vastaa leposykettä suuremmilla syketiheyksillä tavanomaista sydämen toimintaa ja EKG:ssä voi olla monenlaisia poikkeavuuksia verrattuna normaaliin. Sydämen iskutilavuuden kasvaminen on tyypillinen muutos urheilijansydämessä ja sen vaikutuksesta urheilijan minuuttitilavuus voi maksimisykkeellä olla kaksikertainen harjoittelemattomiin verrattuna. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 340 – 341.)

Urheilijansydämeen liittyvien muutosten kehittymisen aikataulu on yksilöllinen ja ne eivät välttämättä mitenkään kuvaa harjoituksen tuloksellisuutta. Harjoittelun loputtua urheilijansydämeen liittyvät muutokset palautuvat suunnilleen samassa ajassa kuin ne ovat syntyneet. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 341.)

Sydämen toiminnassa esiintyvien oirelöydösten syy on selvitettävä sydänsairauksien poissulkemiseksi. Todellinen rakenteellinen tai toiminnallinen sydänsairaus voi rajoittaa urheilemista mutta ei välttämättä estää sitä jos laji on sopiva. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1990, 341.)

Vastuuvapautus: Tämä urheilijansydäntä koskeva kirjoitus ei siirrä vastuuta urheiluvarusteiden valinnasta tai muusta juoksuun liittyvästä valinnasta artikkelin lukijalta artikkelin kirjoittajalle. Kukin henkilö vastaa itse terveydestään.

Pohdinta: Lasse Virénillä taisi olla urheilijansydän ja sitä pidettiin hänen menestyksensä salaisuutena. Oikeastaan kyse taisi olla siitä, että koko verenkiertoelimistö ja muukin elimistö oli sopeutunut kestävyysjuoksuun.

Sykemittareita myydään "välttämättömänä" harjoittelun apuvälineenä, vaikka edellä esitetystä ilmenee, että asia ei ole niin suoraviivainen. Ilmeisesti jos juoksija oppii harjoittelussaan kehittämään vauhtiaistin, jatkuvan sykevalvonnan on vähemmän tärkeää.

PAINETUT LÄHTEET:
Huttunen, Jussi, Simonen, Olli, Kangasniemi, Irmeli & Paajanen-Mannila, Anita (toim.). 1990. Suomalainen lääkärikeskus osa 1. Espoo: Weilin+Göös.