Maratonpäivä

Maratonpäivänä juostaan maraton. Ennen kilpailupaikalle lähtemistä syödään kevyt aamiainen vähintään kolme tuntia ennen lähtöä. Jos kilpailu on aamulla, on hyvä nousta ylös noin viisi tuntia ennen lähtöä. Huoltoväen kanssa sovitaan kohtaamispaikka kilpailun jälkeen ja huoltoväki varustautuu sokeripitoisilla juomilla, jotta juoksijan palautuminen juoksusta alkaisi mahdollisimman pian. (Pekola 2003, 140.)

Juoksuvaatteet valitaan säätilan mukaan. Juoksukenkien tulee olla mieluummin ”sisään ajetut” kuin uudet, koska uudet kengät voivat aiheuttaa ongelmia. Kaikkein keveimmät kilpailukengät sopivat vain alle 70 -kiloisille ja alle 3 tuntia juokseville juoksijoille, muiden tulee käyttää paremmin jalkaa suojaavia juoksukenkiä. Pitkäkestoinen ponnistelu laajentaa jalkateriä paljon. Joissakin maratoneissa kisapaikalle jätetyt vaatteet menevät suoraan kierrätykseen. (Pekola 2003, 140.)

Juoksijat jotka saavat helposti hiertymiä voivat suojata hankaantuvat kehonosat, esimerkiksi reidet, nännit, kainalot tms. vaseliinilla tai laastareilla. Varpaat ja kantapäät suojataan talkilla, vaseliini ei sovellu jalan hiertymien estoon. Varpaankynsien leikkaus on suoritettu muutama päivä aikaisemmin, maratonpäivänä suoritettu kynsien leikkaus voi aiheuttaa kivuliaita kynsihaavoja. (Pekola 2003, 140.)

Ennen verryttelyyn lähtemistä tyhjennetään suoliston sisältö harjoittelusta tutulla rutiinilla. Juoksuun valmistaudutaan ensisijaisesti venytellen ja irroittavilla liikkeillä, verryttelyjuoksu voi olla korkeintaan kilometrin pituinen. Verryttelyvaatetuksen on oltava sellainen, että verryttelyn aikana ei tule kuuma. (Pekola 2003, 140.)

Juoksijan tulisi olla juomatta aikavälillä tunti ennen lähtöä – viisi minuuttia ennen lähtöä, koska se voi aiheuttaa tarpeen tyhjentää virtsarakko johon välttämättä ei ole järjestetty tilaisuutta ennen lähtöä. Lähtöpaikalla viidestä kolmeen minuuttia ennen lähtöä voidaan juoda noin 2 desilitraa tuttua urheilujuomaa mukaan otetusta, poisheitettävästä muovipullosta. (Pekola 2003, 140.)

Maraton jakautuu 15 kilometrin rentoon totuttautumisjaksoon, sen jälkeiseen noin 35 kilometrin pisteeseen jatkuvaan määrätietoiseen tavoitevauhtiseen juoksujaksoon ja sen jälkeen 7 kilometrin loppujaksoon. Loppujakson aikana otetaan käyttöön kaikki jäljellä olevat voimavarat. (Pekola 2003, 141.)

Juoksun aikana täydennetään elimistön nestevarantoja jokaisella juomapaikalla. Mikä tahansa urheilujuoma joka ei ärsytä mahalaukkua ja sisältää hiilihydraatteja, suoloja ja on miellyttävän makuista sopii nestetäydennyksen suorittamiseen. Juoman tarkalla koostumuksella tai merkillä ei ole suurtakaan merkitystä. (Pekola 2003, 141.)

Jos juomaksi ei ole tarjolla tuttua urheilujuomaa, juodaan pelkkää vettä. Pelkkä vesi on kuitenkin urheilujuomaa huonompi nestevajauksen torjunnassa. Hieman ruokasuolaa juomassa parantaa siinä olevien hiilihydraattien imeytymistä ja estää niin kutsutun vesimyrkytyksen ilmenemistä. Suolatabletteja ei suositella käytettäväksi. (Pekola 2003, 141.)

Elimistön lämmönluovutusta on joissakin maratoneilla mahdollista tehostaa kastelemalla ihoa. Maratonin järjestäjät ovat tällöin asettaneet huoltopisteisiin märkiä pesusieniä tähän tarkoitukseen tai suihkuja. (Pekola 2003, 141.) Elimistön ylikuumeneminen heikentää suorituskykyä.

Maratonin maalissa vaihetaan juoksuasu kuiviin vaatteisiin. Nestevajauksen korvaaminen on juoksun jälkeen ensimmäinen vaihe juoksusta palautumiseen. (Pekola 2003, 142.)

Pohdinta: Kaikki ohjeet ovat suuntaa-antavia, niin tämäkin. Maratonpäivään liittyy useita pikkuasioita, jotka on ratkaistava niiden ilmestestyttyä. Mutta paras tulos tulee silloin, kun on pyrkinyt poistamaan kaikki mahdolliset ongelmat etukäteen.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti