Gallowayn harjoitusmenetelmä perustuu harjoitusten sisältämiin palautumisjaksoihin. Juoksuharjoitteluun kuuluu kävelyjaksoja, jonka tarkoitus on antaa lihaksille aikaa toipua juoksurasituksesta. Kävelyn osuus on suurempi vähemmän harjoitelleilla. (Pekola 2003, 134 - 126.)
Gallowayn suosittelemat tavoiteajat maratonille ja viikkokilometrit ovat 4.00 ja 50 - 65 km, 3.30 ja 55 - 70 km, 3.20 ja 60 - 75 km, 3.10 ja 65 - 80, 3.00 ja 75 - 90, 2.50 ja 80 - 95 km, 2.40 ja 90 - 100 km, 2.35 ja 95 - 110 sekä 2.30 ja yli 110 km. Ensimmäinen maraton tulisi juosta ilman aikatavoitetta. (Pekola 2003, 127.)
Gallowayn harjoitusmenetelmässä vauhtikestävyys hankitaan mäkiharjoittelulla. Kiriharjoittelua suositellaan vain rutinoituneille juoksijoille. Kiriharjoittelussa matka on 1600 metriä. Kiriharjoitukset on sovitettava muuhun harjoitteluun niin, että ei synny ylirasitusta. (Pekola 2003, 127.)
Pohdinta: Taas sama kaava: peruskunto, vauhtikestävyys ja kirikestävyys. Eli hapenottokyvyn kehittäminen, sen jälkeen anaerobisella rajalla juokseminen ja edelleen anaerobisesti juokseminen. Afrikkalaisten kestävyysjuoksijoiden kaava, jonka amerikkalaiset ovat jälleen keksineet uudestaan. Mutta tuovatko kilometrit onnea? (tuovat!)
Hyvää ohjelmassa on ainakin se, että se tunnustaa sen, että palautuminen on suorituskyvyn kehittymisen kannalta ensiarvoista. Kilometrimäärät eivät yksistään ennusta suoraa lopullista maratonaikaa. Maratonaika on monien tekijöiden ja yhteensattumien vuorovaikutuksesta syntyvä kokonaisuus. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.
