Suoritusvalmius kestävyyslajeissa perustuu osaltaan myös kolmen viimeisen viimeistelypäivän hiilihydraatteja sisältävään ravintoon jolla varastoidaan energiaa lihaksiin ja maksaan glykogeenina sekä vereen glukoosina. Ilman näitä energiavaroja juoksijan suoritusvalmius jää huomattavasti alle teoreettisesta ihannetasosta. (Pekola 2003, 134 – 135.)
Juoksijan perusravitsemuksessa tulisi suosia niin sanottuja hitaita hiilihydraatteja. Nämä hiilihydraatit siirtyvät elimistön käytettäväksi hitaammin kuin niin sanotut nopeat hiilihydraatit. Nopeat hiilihydraatit ovat elimistön käytettäessä lähes välittömästi, ja niistä saadaan paras hyöty juoman muodossa raskaan rasituksen aikana sekä myös välittömästi kovan ponnistuksen jälkeen. (Pekola 2003, 135.)
Kolmen viimeistelypäivän ravitsemuksen tulisi koostua 70 – 75 % hiilihydraateista, 10 – 15 % rasvoista ja 10 – 15 % proteiineista. Hiilihydraattilähteiden tulisi olla monipuolisia. (Pekola 2003, 135 – 137.)
Lähteessä on yksityiskohtainen viimeistelypäivien menu sivuilla 136 – 137. Bon apetit, tout le monde!
Pohdinta: Ihminen on sitä mitä hän syö, juoksija juoksee "vatsallaan." Kuvaannollisesti siis. Ja kermajäätelö on hyvää, eivät mitkään kevyttuotteet.
KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.
Onhan yhä jaloviinaa
13 vuotta sitten