Reese mielestä onnettomien ihmisten kohtalo on kuihtua ja kuolla, mutta onnelliset ikääntyvät. Hän juoksee (yli 80-vuotiaana) huolimatta elimistön ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja elimistön sekä sen suorituskyvyn muutoksista. (Pekola 2003, 10.)
Reesen mukaan kestävyysjuoksijan elämässä välttämättömiä asioita ovat:
- täysillä eläminen
- huumorintajun säilyttäminen
- oman unelmansa löytäminen ja sen mukaan eläminen
- päiväkirjan pitäminen. Kun haluaa saavuttaa jotain suurta, eteneminen tapahtuu askel kerrallaan (Pekola 2003, 10.)
Juostessaan läpi Yhdysvaltain osavaltioiden, hän totesi: "Jokainen päivä oli jännittävä, ja vähän pelottavakin. Mutta oli toisaalta hauska nähdä, mitä tuli vastaan seuraavan mutkan tai vuoren takaa." (Pekola 2003, 10.)
Pohdinta: Eli tartu hetkeen, etsi tapasi sietää typeryyttä, elä oma itsesi ja kirjoita blogia tai jotain muuta. Koskaan ei voi tietää, mitä seuraavan mutkan takana on, mutta se on kuitenkin jotain uutta.
KIRJALLISET LÄHTEET:Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.
