Janne Holmén on ruotsalainen (ironiaa, ironiaa!) maratonjuoksija. Tämä kirjoitus kertoo Holménin ajatuksista juoksuharjoittelusta.
Holménin harjoittelu perustuu lyhyisiin intervalleihin, pitkiin intervalleihin, koviin tasavauhtisiin harjoituksiin ja ylipitkiin maratonharjoituksiin. Lisäksi vuoristoharjoitukset ovat harjoitusohjelmassa tärkeällä sijalla. (Pekola 2003, 148 - 149.)
Holménin mukaan "juoksijan tulee pystyä arvioimaan harjoitteluaa tuntemustensa perusteella." Hänen mukaansa huippujuoksijoiden harjoitukset ovat kovavauhtisia ja niihin kuuluu tyypillisesti loppukiri. (Pekola 2003, 150.)
Holménin mielestä ero kansainvälisten ja suomalaisten huippujuoksijoiden välillä johtuu harjoitusten vaativuudesta. Suomalaiset juoksijat eivät osaa asettaa vaatimustaso riittävän korkealle. (Pekola 2003, 150.)
Holménin valmentajan (hänen isänsä) Rune Holménin mukaan on turha juosta hitaasti, kun tavoitteena on maailmanluokan nopeus. Hänen mukaansa "urheilijan on pakko oppia tuntemaan itsensä". Tätä eivät voi valmentaja Holménin mukaan korvata mitkään fysiologiset testit. (Pekola 2003, 150.)
Holmén ottaa harjoittelussaan huomioon astmaattisuutensa, hän ei tee juuri ollenkaan lihaskuntoharjoittelua ja hän ei noudata mitään erityisruokavaliota. Valmentajan mukaan: "Juoksijan tulee pystyä arivoimaan harjoitteluaan tuntemuksiensa perusteella." (Pekola 2003, 150.)
Pohdinta: Juoksija tuntee itsensä ja voi siksi menestyä, mikäli niin on tarkoitettu. Menestys juoksussa on mahdollista, mutta niin on myös tappio. Mutta mitään ei ole mahdollista saavuttaa ilman päätöstä siitä, että tahtoo saavuttaa sen.
Kovavauhtinen harjoitus ja lopuksi loppukiri on ollut pitkään afrikkalaisperäisten juoksijoiden tapa harjoitella. Tämä tapa on tuottanut juoksijoille menestystä.
KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.
Onhan yhä jaloviinaa
13 vuotta sitten