C'est tout. Sans raison, la flamme de l'amour

Elle voyage dans la rue de la ville, elle cherche, ne trouve pas
Son corps, c'est en feu, le désir elle donne le la
Et sa l'âme, sans arrét, a la flambée des tisons
Sans raison, la flamme d'amour
Sans raison, la flamme d'amour

Elle écoute l'ombre qui suit, elle se désaltére sur sa son rêve qui luit
Le regret, c'est le venin sucré, elle plonge dans ce la nuit
Et sa l'âme, sans arrét, a la flambée des tisons
Sans raison, la flamme d'amour
Sans raison, la flamme d'amour

Elle regarde à la lueur des étoiles, elle ecoute, elle voir, après tout
Quand le silance, c'est le désert vrai, elle pousse un cri perdu
Et sa l'âme, sans arrét, a la flambée des tisons
Sans raison, la flamme d'amour
Sans raison, la flamme d'amour

Et sa l'âme, sans arrét, a la flambée des tisons
Sans raison, la flamme d'amour
Sans raison, la flamme d'amour ( trad. paidaton juoksija oulu )

KIRJALLISET LÄHTEET:
Tapio Piirainen. ei julkaisuvuotta. Vain rakkaus. Ei kustannuspaikkaa: ei julkaisijaa.

KATSO MYÖS:
Älä lähde pois (Brel: Ne me quitte pas)
Sulan kun nään sut kuin jäde auringossa
Je suis clown (Harma: kanssasi on niin hyvä olla)

(muokattu 27.3.2010 paidaton juoksija oulu)

Valpas optimismi

Valpas optimismi on elämänkatsomus, jossa keskitytään enimmäkseen asioiden myönteisiin puoliin lukuun ottamatta tilanteita, joissa tosiasioiden perusteella tehdystä harkinnasta on suoraa hyötyä, kuten tehtäessä suuria tai seurauksiltaan vakavia päätöksiä tai tilanteita, joissa optimismi on loukkaavaa, kuten muun muassa kohdattaessa erittäin surullisia ihmisiä. (ei tekijää 2006, 27-34.)

Ilman tosiasioiden tunnustamista valpas optimismi muuttuu toiveajatteluksi ja itsepetokseksi. Toiveajattelua harjoittava ihminen ei tunnista epäonnistumisiensa todellisia syitä, eikä opi erehdyksistään. (ei tekijää 2006, 30-31)

Valppaaseen optimismiin kuuluu kyky ottaa oppi virheistä ja siirtyä eteenpäin. Valpaan optimistisen asenteen mukaan onnistuminen on todennäköinen kaikissa tapauksissa koko odotettavissa olevan tulevaisuuden ajan. Valoisa elämänasenne ei muodosta ristiriitaa järkiperäisen päätöksenteon kanssa. (ei tekijää 2006, 28-31.)

KATSO MYÖS:
Surutyö
Surutyön vaiheet

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ei tekijää. 2006. the mindgym mielen mestariksi. Suomentanut Eija Tervonen. Keuruu: Otava.

Valmennusjaksot

Valmennusjaksot ovat ohjelmoituun valmennukseen kuuluvia peräkkäisiä kausia, joiden jaksonmukainen harjoituksellinen sisältö tähtää urheilijan tavoitetason mukaiseen kilpailumenestykseen. Valmennusjaksot ovat siirtymä-, peruskunto-, valmistautumis- ja kilpailukausi. (Aalto 1981, 10 ja Jansson 1988, 311.)

Peräkkäisistä valmennusjaksosarjoista muodostuu urheilijan ura. Urheilijan uran pituutena pidetään yleensä 10-15 vuotta. (Aalto 1981, 14.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.
Jansson, Laura. 1988. Psyykkisen valmennuksen menetelmät. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Rakentava harjoittelu

Rakentava harjoittelu on tila, jossa elimistön harjoitusrasitus on vastaa elimistön uusiutumiskykyä. Rakentavassa harjoittelussa vallitsee harjoittelutasapaino ja se johtaa suorituskyvyn paranemiseen. (Aalto 79-80 ja 84.)

Harjoittelurasitukseen kuuluvat muun muassa rasituksen kesto, luonne, suoritustiheys ja voimakkuus. Elimistön uusiutumiskykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa urheilijan harjoittelutaso, palautumistaso, perimä ja suoritusvalmius. Myös urheilijan rentoutumiskyky, levon ja unen kesto, lihashuolto ja ravinto vaikuttavat elimistön uusiutumiskykyyn. (Aalto 1981, 80.)

Harjoittelutasapainon ylläpito perustuu elimistön palautumistason määrittelyyn. Palautumistason perusteella voidaan suunnitella ja toteuttaa palautumista edesauttavat valmennukselliset toimenpiteet ja estää harjoitelun muuttuminen kuluttavaksi. (Aalto 1981, 80.)

Katso myös:
Kuluttava harjoittelu
Tulokset internetkyselystä: Onko oululainen tyhmempi kuin Asicsin juoksukenkä?

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.

Kuluttava harjoittelu

Kuluttava harjoittelu on tila, jossa elimistön harjoittelurasitus on suurempi kuin elimistön uusiutumiskyky. Kuluttava harjoittelu johtaa suorituskyvyn alenemiseen ja sitä voidaan ehkäistä harjoittelutasapainolla. (Aalto 1981, 79-80.)

Harjoittelurasitukseen kuuluvat muun muassa rasituksen kesto, luonne, suoritustiheys ja voimakkuus. Elimistön uusiutumiskykyyn vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa urheilijan harjoittelutaso, palautumistaso, perimä ja suoritusvalmius. Myös urheilijan rentoutumiskyky, levon ja unen kesto, lihashuolto ja ravinto vaikuttavat elimistön uusiutumiskykyyn. (Aalto 1981, 80.)

Harjoittelutasapainon ylläpito perustuu elimistön palautumistason määrittelyyn. Palautumistason perusteella voidaan suunnitella ja toteuttaa palautumista edesauttavat valmennukselliset toimenpiteet ja pitää harjoittelu rakentavana. (Aalto 1981, 80.)

Katso myös:
Rakentava harjoittelu
Tulokset internetkyselystä: Onko oululainen tyhmempi kuin Asicsin juoksukenkä?

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.

Talvikauden juoksuriskit

Talvikauden juoksuriskit ovat juoksuharjoittelua vaikeuttavia jään, kosteuden, lumen, pakkasen ja tuulen aiheuttamia juoksun kannalta haitallisia tekijöitä. Talvikauden juoksuriskit kuuluvat kestävyysjuoksuun, koska harjoittelu tapahtuu valtaosin ulkona. (Aalto 1981, 37.) Myös pimeys aiheuttaa juoksuriskin.

Väärä pukeutuminen voi johtaa paleltumiin. Juoksualustan liukkaus aiheuttaa energiaa tuhlaavaa lihasjännitystä ja liikeratojen muuttumista virheellisiksi sekä heikentää askelluksen taloudellisuutta. Vaatetuksen käyttö voi muuttaa askelluksen virheelliseksi. (Aalto 1981, 37-38.)

Liukas ja kova juoksualusta voi johtaa rasitus- ja tapaturmavammojen syntymiseen. Vamma-alttiutta lisää pitkiin harjoituksiin liittyvä väsymys. Talvikauden juoksuriskejä voidaan välttää harjoittelemalla ilmastoltaan lämpimissä maissa. (Aalto 1981, 38.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.

Juoksutietoisuus

Juoksutietoisuus on juoksijalle harjoittelun, pohdinnan ja kokemuksen kautta syntyvä näkemys kehon tilasta juoksun aikana. Juoksutietoisuus parantaa harjoittelun laatua ja tuloksellisuutta. (Pekola 2003, 61.)

Juoksutietoisuuden osia ovat muun muassa vauhdinarviointikyky ja tieto omasta kuntotasosta. Kuntotason seurantaan käytetään leposykettä, painoa, jne. sekä kestävyyden testijuoksuja. Harjoittelu tulee dokumentoida. (Pekola 2003, 61.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Maratonjuoksun 7 harjoittelusääntöä

Itäsaksalainen juoksuasiantuntija Manfred Reiss on laatinut maratonjuoksua koskevat 7 harjoittelusääntöä. Ne sopivat vasta-alkajille ja myös osaaville juoksijoille. (Pekola 2003, 58.)

Maratonjuoksun tavoitteellinen harjoittelu edellyttää useiden juoksemista koskevien perusasioiden tuntemista. Maratonjuoksun 7 harjoittelusääntöä ovat:

1. Määritä mahdollinen tavoite, harjoitusrasituksen sietokyky ja motivaation taso
2. Harjoittele riittävästi. Tähän kuuluu rasitusvammojen ennaltaehkäisy
3. Kilpaile riittävän harvoin (vuodessa 2-3 maratonia)
4. Tee harjoituksia, jotka parantavat suoritusta
5. Jaksota eli ohjelmoi harjoittelu
6. Säilytä harjoittelutasapaino
7. Kehitä juoksutietoisuuttasi. (Pekola 2003, 58-61.)

Maratonharjoittelu jakaantuu neljään toisiaan seuraavaan vaiheeseen, joissa kehitetään ensin yleistä suorituskykyä, sitten peruskestävyyttä sekä edelleen perus- ja vauhtikestävyyttä. Viimeisellä harjoittelujaksolla kehitetään vauhtikestävyyttä. (Pekola 2003, 61.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Oulun Top 8 pyöräilijän syytä irrottaa kädet ohjaustangosta

Oululaiset pyöräilijät eivät irrota otettaan ohjaustangosta minkään vähäisen syyn, kuten esimerkiksi Tieliikennelain edellyttämän aiotun kulkusuunnan osoittamiseksi. Oululainen polkupyörällä liikkuja irrottaa käden (mahdollisuuksien mukaan molemmat kädet) ohjaustangosta ajon aikana lähinnä seuraavista syistä:

1. Keskisormen näyttäminen autoilijoille tai jalankulkijoille
2. Käsittä ajo kädet selän takana Raksilan markettien edessä jalankulkijoiden seassa
3. Aurinkolasien asetteleminen kaksin käsin
4. Tupakointi
5. Nenän kaivaminen tai sen niistäminen ilmaan
6. Jäätelön, marisätkän tai viinapullon piteleminen
7. Matkapuhelimen piteleminen. Toinen käsi irrotetaan ohjaussarvesta, jotta voidaan viittoa kuulijalle oma tarkoitus. Lahjakkaimmat pyöräilijät puristavat puhelimen olkapään ja korvan väliin ja kaivavat puhelun aikana muistivihkoa käsilaukustaan. Ja tupakoivat.
8. Ihan vain huvin vuoksi

Ote ohjaustangosta pidetään tiukkana vain silloin, kun kiilataan jalankulkijoiden päälle, ylitetään turvallinen tilannenopeus tai vaihdetaan polkupyörän liikesuuntaa ennakoimattomasti. Kaikki tämä ilman suuntamerkin näyttämistä.

PS. Esimerkit elävästä elämästä kesäkuulta 2009. Pelottavaa.
PSS. No, marisätkä on kyllä retorinen lisäys

Harjoitus 27.6.2009

Lämmintä ja lauantai. Juoksumurtuman 31 päivä. Lyhyt (8 km) harjoitus, koska on niin lämmintä. Jumaltenrannan puistossa polkupyörällä köpöttelevä entinen juoksentelija spammaa, että on kuuma. Juoksija ei lämpötilaa valita. Musta mies toteaa lääninvankilan paikkeilla englanniksi: "Kaunis sää." Kyllä! Tämä on kuin juoksisi Afrikan savanneilla.

Kontinkankaan sairaalan liikennevaloissa kaksi moposkootterityttöä kirii rinta rinnan päin punaisia liikennevaloja. Raksilan uimahallin valoristeyksessä isot rintalihakset omaava "yhden päivän" paidaton poika ajaa ilman käsiä, pitää puhelinta vasemmassa kädessä ja huitoo puhetta tehostaakseen ilmaa oikealla kädellä. Ja ajaa päin punaista liikennevaloa. Ja sitten ihmetellään, miksei eletä vanhaksi.

Oulun katukuvassa useita "yhden päivän" paidattomia. Näistä kaiken ikäisistä poikapaidattomista näkee sen, että kun pakkasta on taas 10 astetta, paidattomuus jää tekemättä. Pallit vain eivät pojilla riitä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Teippaus

Teippaus on lihasta tai niveltä tukeva ja suojaava teipillä suoritettu sidonta. Teippauksen tavoitteena on ennaltaehkäistä lajin tyyppivamma tai estää vamman uusiutuminen. Teippaukset ovat eräissä lajeissa rutiiniluonteisia. (Aalto 1981, 348-350.) Teippaus on eräs hoitomuoto lääketieteessä.

Teippauksella rakennetaan järjestelmällisesti harkittu tukisidos kudoksen suojaksi. Teippauksen tulisi tehdä tasaisesti juuri oikeaan kohtaan. Tukeva teippaus saadaan aikaan limittämällä teippauskerrokset vähintään puolen teipin leveydeltä. (Aalto 1981, 350.)

Teippaus suoritetaan niin sanotun teippausmallin mukaisesti suoraan iholle. Teippauksessa käytetään tarpeen mukaan venymätöntä tai joustavaa teippiä, teippiliimaa ja alusteippiä. Teippausmallia sovelletaan ennaltaehkäisyn kohteena olevaan tyyppivammaan tai olemassa olevaan vammaan tilanteen mukaisesti. (Aalto 1981, 350.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.

Suorituksen voimaosa

Suorituksen voimaosa on kilpasuoritukseen kuuluva lajinmukainen fyysisen voiman tarve. Suorituksen voimaosan suhteellinen merkitys kilpasuorituksessa on suurin painonnostossa, sitten heittolajeissa (moukari, kuula, kiekko, keihäs), pikajuoksussa, hypyissä, soudussa ja kanoottiurheilussa. (Aalto 1981, 351.)

Kestävyyslajeissa voimaosan merkitys on suurin uinnissa, sitten pikaluistelussa, pyöräilyssä ja kestävyyshiihdossa. Voimaosan suhteellinen osuus kilpasuorituksen kannalta (tässä mainituista lajeista) on pienin maratonjuoksussa. (Aalto 1981, 351.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.

Urheilunvastaisuus

Urheilunvastaisuus on vihamielinen asenne, joka vaikeuttaa urheilijan harjoittelua ja suoritusta. Urheilunvastaisuus kuormittaa urheilijan stressinsietokykyä. (Aalto 1981, 92.) Urheilunvastaisuutta voidaan pitää yhtenä henkisen väkivallan muotona.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.

Fyysisen rasituksen motoriset merkit

Fyysisen rasituksen motoriset merkit ilmenevät urheilijan kyvyssä suorittaa lajin mukaisia liikkeitä. Fyysisen rasituksen voimakkuus jaetaan tässä kevyeen, voimien mukaiseen ja voimien ylärajoilla tapahtuvaan kuormitukseen. Väsymyksen määrä on näissä kuormitustiloissa vähäinen, selvä ja erittäin suuri. (Aalto 1981, 93.)

Voimien ylärajoilla tapahtuneen kuormituksen jälkeen elimistössä esiintyy ylirasitusoireita ja tarvitaan riittävä palautumisaika. Motorisen suorituskyvyn osalta ylirasitus voi aiheuttaa kyvyttömyyden henkiseen työhön ja tarkkaamattomuutta 24-48 tunnin ajan. Urheilijan motoriikka eri fyysisissä kuormitustilanteissa:

1. Kevyt: saavutetun tason mukaiset liikkeet varmoja ja hallittuja
2. Voimien mukainen: liikkeiden hallinta heikentynyt
3. Voimien ylärajoilla: virheliikkeet, motorinen epävarmuus, jne. (Aalto 1981, 93.)

Katso myös:
Fyysisen rasituksen psyykkiset merkit
Fyysisen rasituksen yleiset merkit
Tulokset internekyselystä: Onko oululainen tyhmempi kuin Asicsin juoksukenkä?

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.

Fyysisen rasituksen psyykkiset merkit

Fyysisen rasituksen psyykkiset merkit ilmenevät urheilijan keskittymisessä, mielialassa ja toimintavalmiudessa. Fyysisen rasituksen voimakkuus jaetaan tässä kevyeen, voimien mukaiseen ja voimien ylärajoilla tapahtuvaan kuormitukseen. Väsymyksen määrä on näissä kuormitustiloissa vähäinen, selvä ja erittäin suuri. (Aalto 1981, 93.)

Voimien ylärajoilla tapahtuneen kuormituksen jälkeen elimistössä esiintyy ylirasitusoireita ja tarvitaan riittävä palautumisaika. Keskittymisen osalta ylirasitus voi aiheuttaa kyvyttömyyden henkiseen työhön ja tarkkaamattomuutta 24-48 tunnin ajan. Keskittyminen eri fyysisissä kuormitustilanteissa:

1. Kevyt: häiriötön, toiminta ohjeiden mukaista ja rauhallista
2. Voimien mukainen: ulkoisten ärsykkeiden seurana vaikeutunut
3. Voimien ylärajoilla: vaikeaa, ulkoisten ärsykkeiden seuranta vaikeaa. (Aalto 1981, 93.)

Ylirasitus voi mielialan osalta aiheuttaa halun lopettaa harjoittelu. Mieliala eri fyysisissä kuormitustilanteissa:

1. Kevyt: iloinen ja rento
2. Voimien mukainen: positiivinen ja hillitty, jos harjoittelu on tuloksellista
3. Voimien ylärajoilla: epäillään ponnistelun mielekkyyttä, jne. (Aalto 1981, 93.)

Ylirasitus voi toimintavalmiuden osalta aiheuttaa pyrkimyksen harjoitusten välttelyyn ja valmennusohjeiden laiminlyöntiin. Toimintavalmius eri fyysisissä kuormitustilanteissa:

1. Kevyt: halu jatkaa harjoittelua
2. Voimien mukainen: halu jatkaa harjoittelua väsymyksestä huolimatta
3. Voimien ylärajoilla: halu lopettaa harjoittelu. (Aalto 1981, 93.)

Katso myös:
Fyysisen rasituksen motoriset merkit
Fyysisen rasituksen yleiset merkit
Tulokset internekyselystä: Onko oululainen tyhmempi kuin Asicsin juoksukenkä?

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.

Fyysisen rasituksen yleiset merkit

Fyysisen rasituksen yleiset merkit ilmenevät urheilijan yleisessä terveydessä, ihon värissä ja hikoilussa. Fyysisen rasituksen voimakkuus jaetaan tässä kevyeen, voimien mukaiseen ja voimien ylärajoilla tapahtuvaan kuormitukseen. Väsymyksen määrä on näissä kuormitustiloissa vähäinen, selvä ja erittäin suuri. (Aalto 1981, 93.)

Voimien ylärajoilla tapahtuneen kuormituksen jälkeen elimistössä esiintyy ylirasitusoireita ja tarvitaan riittävä palautumisaika. Yleisessä terveydessä ilmeneviä ylirasitusoireita voivat olla muun muassa kivut, lepopulssin kohoaminen, väsymys, unettomuus ja muut unen häiriöt sekä vähentynyt kyky suoriutua henkisistä ja fyysisistä tehtävistä. Yleinen terveys eri fyysisissä kuormitustilanteissa:

1. Kevyt: fyysinen työ on vaivatonta
2. Voimien mukainen: hengityksen raskaus, lihasten voiman pieneneminen, suorituksen tehon aleneminen, jne.
3. Voimien ylärajoilla: lihasten raskaus, tajunnan häiriöt, suorituskipu, pahoinvointi, jne. (Aalto 1981, 93.)

Ihon väri on rasituksen päätyttyä rasituksesta palautumisen aikana tavanomainen.. Ihon väri eri fyysisissä kuormitustilanteissa:

1. Kevyt: hiukan punertava
2. Voimien mukainen: voimakkaasti punertava
3. Voimien ylärajoilla: Hyvin selvästi punainen. iho voi vaihtoehtoisesti kalpea. (Aalto 1981, 93.)

Voimien ylärajoilla tapahtuneen kuormituksen jälkeen palautumisaikana voi esiintyä yöhikoilua. Hikoilu eri fyysisissä kuormitustilanteissa:

1. Kevyt: Vähäinen tai kohtalainen lämpötilasta riippuen
2. Voimien mukainen: Voimakasta vyötärön yläpuolella
3. Voimien ylärajoilla: Voimakasta koko keholla. (Aalto 1981, 93.)

Katso myös:
Fyysisen rasituksen psyykkiset merkit
Fyysisen rasituksen motoriset merkit
Tulokset internekyselystä: Onko oululainen tyhmempi kuin Asicsin juoksukenkä?

KIRJALLISET LÄHTEET:
Aalto, Timo. 1981. Valmennuksen ohjelmointi. Jyväskylä: Oy Scandia kirjat Ab. Saatavuus: paidaton juoksija oulu yksityiskokoelma.

Tulokset internetkyselystä: Onko oululainen tyhmempi kuin Asicsin juoksukenkä?

Internetkyselyn vastaajamäärä (n) oli 11 vastaajaa ja vastausaika 1-26.6.2009. Kyselyn kysymys oli: "Onko oululainen tyhmempi kuin Asicsin juoksukenkä?" ja vastausvaihtoehdon "En tahdo sanoa" oli valinnut vastaajista 0 kappaletta (0%), "Ei" 0 kappaletta (0%), "En osaa sanoa" 1 kappale (9%) ja "Kyllä" 10 kappale (91%). (paidaton juoksija oulu, hakupäivä 26.6.2009.)

Pohdinta: Tämän kyselyn virhelähteitä ovat muun muassa vastaajien pieni lukumäärä sekä se, että vastaajien taustatiedoista ei ole tarkempaa tietoa. Kyselyn tuloksia voidaan pitää suuntaa-antavina. Kysely tulisi toteuttaa uudelleen vastaajamäärän saamiseksi suuremmaksi. Myös vastaajien tunnistaminen tulisi varmentaa tutkimustulosten manipuloinnin ehkäisemiseksi.

Vastaaja-aines on myös todennäköisesti valikoitunut internetin käyttömahdollisuuden mukaan. Tutkimusasetelman mukaan juoksukenkä on "tyhmä kuin saapas" (suomalaiskansallinen idiomi) joka kuvaa hyvin alhaista henkistä suorituskykyä.

Merkittävä tutkimuslöydös on kuitenkin se, että kukaan oululainen (mukaan lukien Oulun yliopiston professorit, Nokia, poliisiviranomainen, Oulun kaupungin kaupunginjohtaja ja varakaupunginjohtajat, Oulun kaupunginvaltuutetut, jne.) ei kiellä sitä, että oululainen on tyhmempi kuin Asicsin juoksukenkä. Toisaalta, tämä sopii hyvin tutkimuslöydökseen.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Paidaton juoksija Oulu. Internetkysely: Onko oululainen tyhmempi kuin Asicsin juoksukenkä?. http://paidatonjuoksijaoulu.blogspot.com/. Hakupäivä 27.6.2009.

Oulun top 8 perustetta moposkootteriuden välttämiseen

Maailma olisi parempi paikka elää ilman eräitä asioita. Näitä asioita ovat muun muassa Internet-sivujen mainokset, saksalaiset keskitysleirit ja moposkootterit. Alla 8 perustetta moposkootteriuden välttämiseen:

1. Mopo on apumoottorilla varustettu polkupyörä, eli
2. Mopo on tarkoitettu kuntoinvalideille
3. Aikamiespoika Pekko on mopoilija
4. Kuljettaja pitää pottaa päässään
5. Ajoasento on identtinen ns. mukavuuslaitoksen istuma-asennon kanssa
6. Mopon ääni on identtinen jatkuvan suolistokaasun päästämisen kanssa
7. Mopon haju on identtinen jatkuvan suolistokaasun päästämisen kanssa
8. Moposta ei koskaan kasva moottoripyörää.

Summa summarum:
Moposkootterius ei kannata konsanaan. (Moposkooterista ei ihan oikeesti kasva moottoripyörää, ei edes Yamahaa, herra oulainen peräkamaripoika).

L'entraîrement le 26 juin 2009

Tour de Tervamaraton. Le jour 30^ème de la fracture du tibia ( la fracture du coureur ). Mari ( le nom c'est modifié pour la protection de la vie privée ), elle été ne téléphoné pas à moi. C'est triste, et alors?

Harjoitus alkoi tavanomaisesti. Kaksi polkupyöräilijää (tyttö 20 v.; poika 25 v.) + punaiset liikennevalot (eri risteyksissä) = päin punaisia liikennevaloja. Miksi Oulussa oikeastaan ohjelmoidaan liikennevaloihin punaiset valot?

Keskustassa työvoimatoimistoa vastapäätä herra toisen kerroksen parvekkeella piiskasi patjaa piiskalla, oli kai patja ollut vähän tuhma. (vitsi, vitsi).

Päivän liikenteen riemuidiootti oli kirkkaankeltaisella moposkootterilla ajava kirkkaankeltaiseen kypärään pukeutunut keski-ikäinen mopopoika, joka suoritti ohituksen huolimatta vastaantulevasta liikenteestä. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Vitsi: Tekniikan ja blondin ero

Mikä ero on tekniikalla ja blondilla?

Tekniikka on ihmeellistä silloin kun se toimii.
Blondi on ihmeellinen aina ( Oui, ma blonde ! )

Vuosirytmi

Vuosirytmi on eläimen tai muun eliön toiminnoissa esiintyvä vuodenaikaan sidonnainen toiminnan muutos. Ihmisellä ei ole selvää sisäsyntyistä vuosirytmiä toisin kuin vuosirytmiä noudattavilla eläin- ja kasvilajeilla. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1991, 37.)

Syynä ihmisen sisäsyntyisen vuosirytmin puuttumiseen on ihmislajin lähtökohta trooppisena apinalajina. Tropiikissa ei esiinny vuodenaikojen vaihtelua. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1991, 37.)

Ihmisen vuosirytmi samoin kuin viikkorytmi ovat ympäristön määräämiä. Ihmisen ulkosyntyisen vuosirytmin määrittelijänä voi olla esimerkiksi valoisuuden määrä. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1991, 37.)

Katso myös:
Vuorokausirytmi

KIRJALLISET LÄHTEET:
Huttunen, Jussi, Simonen, Olli, Kangasniemi, Irmeli & Paajanen-Mannila, Anita (toim.). 1991. Suomalainen lääkärikeskus osa 4. Espoo: Weilin+Göös. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Vuorokausirytmi

Vuorokausirytmi on kehon lähes kaikissa toiminnoissa esiintyvä yksilöllinen ja perinnöllinen sisäsyntyinen vuorokauden ajasta riippuva toiminnan aktiivisuuden vaihtelu. Uni-valverytmi on merkittävin ihmisen toimintaan vaikuttava vuorokausirytmi. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1991, 37-38.)

Vuorokausirytmi mukautuu vuorokauden tai toisen aikavyöhykkeen aikaan. Vuorokausirytmin mukaan muuttuvia toimintoja ovat muun muassa:

1. Uni-valverytmi (tärkein)
2. Elimistön lämpötila
3. Hapenotto
4. Hengitystilavuus
5. Hiilidioksidin vapautuminen
6. Kortisolin (stressihormoni) eritys
7. Veren koostumus
8. Virtsan eritys ja typpipitoisuus. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1991, 38.)

Elimistö joutuu muuttamaan vuorokausirytmiään muun muassa vuorotyön tai siirryttäessä aikavyöhykkeeltä toiselle. Vuorokausirytmin määrittelijänä pidetään hypotalamusta. Myös muita määrittelijöitä arvellaan olevan. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1991, 38.)

Katso myös:
Aikaerorasitus

KIRJALLISET LÄHTEET:
Huttunen, Jussi, Simonen, Olli, Kangasniemi, Irmeli & Paajanen-Mannila, Anita (toim.). 1991. Suomalainen lääkärikeskus osa 4. Espoo: Weilin+Göös. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Urheilun arvot

Urheilun arvot ovat elämänkatsomukseen liittyviä asenteita, jotka urheilijan tulisi sisäistää. Urheilun kasvatuksellisina arvoina pidetään muun muassa pitkäjänteisyyttä, reilua peliä, sääntöjen noudattamista, terveitä elämäntapoja, vastustajan kunnioittamista ja vastuuntuntoa. (Kantola 1988, 97.)

Urheilun kilpailullisia arvoja ovat kurinalaisuus, periksi antamattomuus, tulosten parantaminen ja voitontahto. Kasvatuksellisten arvojen noudattaminen kilpailullisten arvojen rinnalla on tärkeää urheilun ja urheilijan sosiaalisen hyväksyttävyyden säilyttämiseksi. (Kantola 1988, 98.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Kantola, Heikki. 1988. Huippu-urheilun perusarvot. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Runo: Kiilaavan mumman sielunmaisemassa

Kiilaavan mumman⁽¹ sielunmaisemassa
On yksinäisyys haisemassa.
Kun ei kukaan tykkää;
Ja ett' koht' horsmaa lykkää⁽².
Vaan mumma vielä ehtii kostaa:
Polkupyörän ostaa.

Pois tieltä, risut, männynkävyt;
Ei mummaa koske mitkään hävyt⁽³!
Säännöt liikenteen unohtaa⁽⁴;
Eikä nää⁽⁵ tie minne johtaa.
On yksinäisyys haisemassa...
Kiilaavan mumman sielunmaisemassa.

Viitteet:
⁽¹ iästä ja sukupuolesta riippumatta, mummo kumma
⁽² kuolema
⁽³ itsesuojeluvaisto, yleisesti hyväksytyt sosiaaliset normit, tieliikenne- tai rikoslaki jne.
⁽⁴ piittaamattomuus, tylsistyminen eli dementia
⁽⁵ likinäköisyys, harmaakaihi jne.
PS. surullisia nämä ovat tapaukset

Voittaja: Jari Kurri

Jari Kurri on suomalainen NHL-jääkiekkoilija. Kurrin menestys perustuu jääkiekon tekniseen osaamiseen, sopeutuvaisuuteen ja kestävyyteen. Kurrille jääkiekko on tosissaan otettavaa työtä, jossa kylmäverisyys ja tiukka puristus ratkaisevat. (Korsumäki 1988, 155.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Korsumäki, Juha. 1988. Urheilijapersoonallisuuksia. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Voittaja: Marjo Matikainen

Marjo Matikainen on suomalainen naishiihtäjä. Matikaisen menestys perustui harjoittelun monipuolisuuteen eli vaihtelevuuteen sekä jaksotukseen. Kilpailuissa Matikainen pystyi keskittymään täydellisesti. Matikainen tehosti kilpakeskittymistään alatyylisillä ilmauksilla. (Korsumäki 1988, 153-154.)

Matikainen opiskeli teknisessä korkeakoulussa varmistaakseen toimeentulon urheilu-uran jälkeen. Matikaisen suhde julkisuuteen oli pidättyväinen ja viileä. (Korsumäki 1988, 153-154.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Korsumäki, Juha. 1988. Urheilijapersoonallisuuksia. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Voittaja: Juha Väätäinen

Juha Väätäinen on suomalainen kestävyysjuoksija. Väätäisen suhde juoksemiseen ja julkisuuteen oli epäsovinnainen. Harjoittelussaan Väätäinen kehitti kestävyyttä unohtamatta nopeutta. (Korsumäki 1988, 137.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Korsumäki, Juha. 1988. Urheilijapersoonallisuuksia. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Voittaja: Paavo Nurmi

Paavo Nurmi on suomalainen kestävyysjuoksija. Nurmen menestys perustui säännölliseen. kokonaisvaltaiseen ja kovaan harjoitteluun, päättäväisyyteen, laskelmointiin sekä kunnianhimoon. (Korsumäki 1988, 135-136.)

Nurmi yhdisti harjoittelussaan teorian käytäntöön eikä häntä pidetty nuorena lahjakkuutena. Paavo Nurmea pidetään suurimpana suomalaisurheilijana tähän mennessä. (Korsumäki 1988, 135-136.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Korsumäki, Juha. 1988. Urheilijapersoonallisuuksia. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Voittaja: Juha Mieto

Juha Iisakki Mieto on suomalainen hiihtäjä. Mieto arvosti rehtiä kilpailua ja hyväksyi epäonnen aiheuttamat häviöt. Mieto oli itse oma valmentajansa ja kilpailussa hänen katseessaan oli "tappamisen vaistoa". (Korsumäki 1988, 139-140.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Korsumäki, Juha. 1988. Urheilijapersoonallisuuksia. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Voittaja: Marja-Liisa Kirvesniemi

Marja-Liisa Kirvesniemi on suomalainen naishiihtäjä. Kirvesmäen menestys perustuu sinnikkääseen ja suunnitelmalliseen harjoitteluun. (Korsumäki 1988, 138.)

Kirvesniemen kilpailuvalmennukseen kuului osaltaan ratoihin tutustuminen ja "ratkaisupaikkojen" määrittely. Valmennus pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman laadukkaana. (Korsumäki 1988, 139.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Korsumäki, Juha. 1988. Urheilijapersoonallisuuksia. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Voittaja: Liisa Veijalainen

Liisa Veijalainen on suomalainen naissuunnistaja. Veijalaisen menestys perustuu suunnistuksen vaatiman taidon, kokemuksen ja harkitun riskinoton hallintaan. Liikkuminen ja se, että kilpailussa ei anneta periksi on Veijalaiselle elämäntapa. (Korsumäki 1988, 142-143.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Korsumäki, Juha. 1988. Urheilijapersoonallisuuksia. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Voittaja: Lasse Virén

Lasse Virén on suomalainen kestävyysjuoksija. Virén ajoitti kuntonsa arvokisoihin, eikä pyrkinyt olemaan huippukunnossa kisoissa, joissa siihen ei ollut tarvetta. Kilpailuissa Virén luotti itseensä, koska tiesi olevansa kunnossa. (Korsumäki 1988, 143-144.)

Virénin menestys juoksijana perustuu määrätietoiseen ja vuosia jatkuneeseen harjoitteluun. Kilpailussa Virén oli laskelmoiva taktikko. (Korsumäki 1988, 144.)

Virén rakasti juoksemista ja harjoittelukilometrejä eikä nähnyt tarpeelliseksi valittaa vaikeuksia. Hän päämääränsä oli olla maailman paras juoksija. (Korsumäki 1988, 144.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Korsumäki, Juha. 1988. Urheilijapersoonallisuuksia. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Vitsi: Miksi audistiperheenäiti kiilaa jalankulkijaa Oulun Raksilassa kevyenliikenteenväylällä?

Miksi audistiperheenäiti kiilaa jalankulkijaa Oulun Raksilassa kevyenliikenteenväylällä?

Vastaus: Audi-farmariauton kuljettajan, perheenäiti, mukaan, Audi on kevyempi kuin täysperävaunullinen kuorma-auto (rekka), joten Audi-farmariauto on kevyttä liikennettä, jolla voi kiilata jalankulkijoita Oulun Raksilassa kevyenliikenteenväylällä, varsinkin silloin, kun omat äpärät on vietävä Kärppien jääkiekkoharjoituksiin.

Samalla penskat oppivat (äiskän mielestä) oikean asenteen yhteiskunnassa vallitseviin sääntöihin, eli "mitä välii, kun ei poliisi kuitenkaan kaikkialle ehdi", kuten jääkiekkojoukkue Kärpissäkin.

PS. Ehkä Audi-farmariautoja kuljettavien oululaisten perheenäitien pitäisi ensi kerralla kampaamossa pyytää, että hiusföönin lämpötilan ei tarvitse olla niin korkea kuin edellisellä kerralla.
PSS. Audisti ja autismi. Sairauksia molemmat.
PSSS. Ei paljo naurata.

Vitsi: polkupyörällä kiilaava oululainen mummeli ja palanut punaisen liikennevalon hehkulamppu

Kuinka monta polkupyörällä kiilaavaa oulaista mummelia (iästä ja sukupuolesta riippumatta) tarvitaan vaihtamaan palanut punaisen liikennevalon hehkulamppu?

Kaikki 16 247. Lamppu ei tule silti vaihdetuksi, sillä polkupyörällä kiilaava oululainen mummeli (iästä ja sukupuolesta riippumatta) ei piittaa punaisesta liikennevalosta (nimimerkki kokemusta on).

PS. Paitsi, että tämä ei naurata, koska tämä on totuus.
PSS. Jos ei ole autoliikennettä, on yksi yhteen, että oululainen polkupyöräilijä ajaa päin punaista.
PSSS. Tosin on jalankulkijoissakin sisäisiä oululaisia polkupyöräilijöitä (tässä: mentaalivammaisia)

L'entraîrement le 25 juin 2009

Rien. Le jour de repos. Le jour 29^ème de la fracture du tibia ( la fracture du coureur ). Mari ( le nom c'est modifié pour la protection de la vie privée ), elle éte téléphoné à moi, je ne suis ecouté pas. La vie, c'est trop triste, oui?

Taidon 5 tasoa

Taito on osaamista kuvaava tekijä, jota käytetään vertailtaessa yksilöiden välisiä eroja. Henkilön tämänhetkistä osaamista verrataan tarvittavaan ja tavoitteena olevaan taitoon esimerkiksi niin kutsutulla 360-asteen arviointi-tekniikalla. (Otala 2008, 123 ja 126.) Taidolla tarkoitetaan osaamista, jonka hankkimiseen kuluu useita vuosia.

Osaamisen arviointi on subjektiivinen tapahtuma. Taidon 5 tasoa ovat:

1. Vasta-alkaja
2. Kokenut vasta-alkaja
3. Osaaja
4. Kokenut osaaja
5. Huippuosaaja (Otala 2008, 124-125.)

Vasta-alkaja toimii joustamattomasti osaamatta soveltaa teoreettista tietoa. Kokenut vasta-alkaja on oppinut ratkaisemaan yksinkertaisia ongelmia. (Otala 2008, 124.)

Osaajalla on kokemusperäistä tietoa ja hän on tehtävissään itsenäinen. Osaajan tason noustessa kasvaa intuition, kokonaisnäkemyksen ja kokemusperäisen hiljaisen tiedon osuus ongelmanratkaisussa. Kunkin tason osaaja voi toimia taidoltaan alempien osaamistasojen ohjaajana. (Otala 2008, 124-125.)

Henkilön juoksutaitoa voidaan arvioida tällä asteikolla. Tällöin arvioitavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi harjoitteluun liittyvät fyysiset ja henkiset tekijät.

KIRJALLISET LÄHTEET:
Otala, Leenamaija. 2008. Osaamispääoman johtamisesta kilpailuetu. Porvoo: WSOYpro.

Harjoitus 24.6.2009

Lämpötila 17 Celsiusastetta, tuuli 6 m/s ja kosteus 80 % (Ilmatieteen laitos, hakupäivä 24.6.2009. Juoksumurtuman 28. päivä. Lyhyt totutteluharjoitus (9 km). Juoksumurtumassa tylppä tuntemus. Ja kohtahan se on joulu.

Ilmeisesti lämpö vähentänyt kiilaajien akkojen (iästä ja sukupuolesta riippumatta) ja köpöttelevien ukkojen (iästä ja sukupuolesta riippumatta) määrää. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari Lämpötila. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?Keywords=&station=2876&param=4&map=max&place=Oulu. Hakupäivä 24.6.2009.
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari Paine. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Oulu&station=2876¶m=13&map=max.Hakupäivä 24.6.2009.
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari Tuulihttp://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Oulu&station=2876&param=21&map=max. Hakupäivä 24.6.2009.

Valmentajan johtajuus

Valmentajan johtajuus on valmentajan tiedoista, taidoista ja luonteenpiirteistä muodostuva kokonaisuus joita käyttäen määritetään valmennuksen sisältö (tärkein), keinot ja soveltaminen (tilanteenmukainen). Valmentajan johtajuuden tärkeimmät alueet ovat uskottavuus ja vastuullisuus valmentajana. (Kantola 1988, 238-240.)

Valmennustilanteessa nopea ja "riittävän hyvä" ratkaisu on paras. Valmentajan johtajuuden periaatteet ovat:

1. Tilanteen mukaan toiminen
2. Harjoittelun oikea mitoittaminen
3. Harjoittelun monipuolisuus ja vaihtelevuus. (Kantola 1988, 239.)

Yleisesti ottaen johtajuus voidaan määritellä kyvyksi nähdä mennyt, tämä hetki ja tuleva, terveeksi riskinottotaidoksi ja taidoksi asettaa realistiset korkeat tavoitteet. Johtajuuteen kuuluviksi ominaisuuksiksi voidaan katsoa kuuluvan muun muassa jämäkkyys, määrätietoisuus, ihmissuhde- ja motivointitaito sekä vallankäyttötaito. (Kantola 1988, 239.)

Valmentajan johtajuus muodostuu tavoitteenasettelusta, toimintasuunnitelman ja valmennuslinjan määrittelystä ja taloudellsiissa rajoissa pysymisestä. Valmentajan johtajuus on jokapäiväistä työtä yksinkertaisten perusasioiden kanssa joka edellyttää yleiskuvan hallitsemista ja luovaa intuitiota. (Kantola 1988, 240.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Kantola, Heikki. 1988. Valmentaminen on johtamistyötä. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Ultrasuoritusten ravitsemus

Ultrasuorituksen ravitsemus on ravitsemusvalmennuksen menetelmä säilyttää suorituskyky yli 6 tuntia kestävässä liikuntasuorituksessa, joka voi olla teholtaan matalatehoinen. Ylipitkän suorituksen neste- ja hiilihydraattihuolto vastaa yleisperiaatteiltaan muiden kestävyyssuoritusten ravitsemushuoltoa. (Fogerholm 1988, 430-431.)

Juoksua lukuun ottamatta ultrasuorituksen aikana voidaan nauttia helposti sulavaa kiinteää ruokaa (muun muassa banaani, kuivattu hedelmä, marjakeitto, makeutettu jogurtti tai vaalea leipä). Juomien laadun vaihtelu voi parantaa nestetäydennyksen maittavuutta.(Fogerholm 1988, 420.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Fogelholm, Mikael. 1988. Ravinto kilpailun aikana. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Vitamiini- ja kivennäisainetankkaus

Vitamiini- ja kivennäisainetankkaus on ravitsemusvalmennuksen menetelmä, jossa elimistön vitamiini ja eräiden kivennäisaineiden määrää kasvatetaan yliannostuksella. Vitamiinien tai kivennäisaineiden ylimäärästä ei ole hyötyä ravitsemustilaltaan normaalille urheilijalle. (Fogerholm 1988, 417.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Fogelholm, Mikael. 1988. Ruoka, juoma ja ravintomanipulaatio ennen kilpailua. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Rasitusta edeltävä ruokavalio

Rasitusta edeltävä ruokavalio on ravitsemusvalmennuksen menettely, jolla pyritään saamaan aikaan se, että urheilusuorituksen alussa urheilijan mahalaukussa ja suolistossa ei ole sulamatonta ruokaa, ja että verensokerin taso kilpailun alussa on tavanomaisella tasolla. Aterioinnin tulisi olla niukkaa ja ruokavalion yksinkertainen sekä aikaisemmin testattu. (Fogerholm 1988, 411-412.)

Ennen pitkäkestoista suoritusta ei viimeisen tunnin aikana tulisi nauttia hiilihydraattipitoisia elintarvikkeita. Liikunta ja korkea verensokeri tehostavat sokerin siirtymistä verestä lihakseen ja seurauksena on veren alhainen sokeripitoisuus (hypoglykemia), jonka oireita ovat muun muassa väsymys, tarkkaavaisuuden häiriöt ja heikkous. (Fogerholm 1988, 411.)

Rasitusta edeltävä ruokavalio painottuu nopeasti sulaviin hiilihydraatteihin ja mukana voi olla hiukan proteiineja. Muun muassa ravintokuitu- ja rasvapitoiset ruoat, tuoreet kasvikunnan tuotteet tai kastikkeet eivät ole suositeltavia. Sulamaton ruoka voi aiheuttaa vatsavaivoja, muun muassa ripulia tai oksentelua. (Fogerholm 1988, 411-412.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Fogelholm, Mikael. 1988. Ruoka, juoma ja ravintomanipulaatio ennen kilpailua. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Nestetasapaino

Nestetasapaino on kehon elintoiminnoissaan käyttämän nesteen optimitilanne, jossa kehon kudosten vesimäärä vastaa tarvetta. Poikkeamaa nestetasapainosta kutsutaan elimistön kuivumiseksi. (Fogerholm 1988, 418-421.)

Nestetasapainon heikkeneminen huonontaa urheilusuorituksen tasoa. Nestetasapainon yläpitoon voidaan käyttää muun muassa:

1. Vesi (imeytyminen laimeaa hiilihydraattinestettä hitaampaa)
2. Sokeripitoiset juomat 2,5 %-pitoisuuksina
3. Pitkäketjuisia sokereita sisältävät juomat 5,0 %-pitoisuuksina. (Fogerholm 1988, 418.)

Elimistön hikoilun kautta menettämää nestettä korvataan liikunnan aikana riittävällä ja ylimitoittamattomalla nestetankkauksella, johon voi kuulua hiilihydraattitankkaus. Kovassa liikunnassa elimistö kykenee vastaanottamaan nestettä korkeintaan 0,8 l/h (1,5-2 dl 15 minuutin välein) ja matalatehoisessa liikunnassa 1-1,2 l/h. (Fogerholm 1988, 418.)

Katso myös:
Hikoilu
Raskaan rasituksen jälkeinen tankkaus
Suolatankkaus
Tankkaus
Tuulen ihon lämmönluovutusta lisäävä vaikutus

KIRJALLISET LÄHTEET:
Fogelholm, Mikael. 1988. Ravinto kilpailun aikana. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Hikoilu

Hikoilu on ilmiö, jossa elimistö siirtää kehosta vettä ihon pinnalle, jolloin veden haihtuminen viilentää kehoa. Hikoilu on elimistön lämmönsäätelyn lämpöhukkaa tuottavista ilmiöistä ainoa, joka toimii silloinkin kun ympäristö on lämpimämpi kuin iho. Muut lämpöhukkaa tuottavat ilmiöt ovat säteily, kuljettuminen ja johtuminen. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1991, 35-36 ja 427.)

Hikoilussa menetetty nestemäärä on yleensä suurempi (kuumissa olosuhteissa 2 l/h) kuin elimistön kyky (kovassa liikunnassa 0,8 l/h) ottaa vastaan nestettä. Nestetankkausta on suoritettava pitkäkestoisessa suorituksessa koko suorituksen ajan erityisesti kestävyys- ja nopeuskestävyyssuorituksissa. (Fogerholm 1988, 419-420.)

Hikoilu on liikunnan yhteydessä välttämätöntä elimistön lämpötilan nousun estämiseksi (Fogerholm 1988, 419). Hikoilun merkitys kasvaa kun suoritus on kuormittava, vaatetus raskas ja lämpötila korkea. Hikoilun haittoja ovat yleisellä tasolla muun muassa vaatteiden kastuminen, nestetasapainon heikkeneminen ja mahdollinen suorituskyvyn lasku. (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1991, 427.)

Hikoilu pienentää veren nestemäärää, josta seuraa lämmönsäätelyn, hapen kuljetuksen ja sydämen iskutilavuuden pieneneminen. Lihasten hapensaannin heikkenemisestä aiheutuu muun muassa lihasten hiilihydraattivarastojen kuluminen, anaerobisesti tuotetun energian käytön ja maitohapon tuoton lisääntyminen. Lisäksi hikoilu voi yli 8 tuntia kestävässä suorituksessa heikentää elimistön suolatasapainoa. (Fogerholm 1988, 419-421.)

Hikoilun johdosta nestetankkaus on välttämätöntä kuumissa olosuhteissa kun suoritus kestää yli tunnin ja kylmissä olosuhteissa, kun suoritus kestää yli 2 tuntia. Nestehukan ylittäessä 2 prosenttia kehon painosta alkaa elimistön kuivuminen heikentää suorituskykyä eksponentiaalisesti kunnes 10 prosentin nestehukan seuraus on lämpöuupuminen (Fogerholm 1988, 419.) Lämpöuupumuksen aikana hikoilu on voimakasta ja se lakkaa, jos tila etenee lämpöhalvaukseen (elimistön lämmönsäätelyjärjestelmän pettäminen, voi johtaa kuolemaan) (Huttunen, Simonen, Kangasniemi & Paajanen-Mannila 1991, 427).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Fogelholm, Mikael. 1988. Ravinto kilpailun aikana. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.
Huttunen, Jussi, Simonen, Olli, Kangasniemi, Irmeli & Paajanen-Mannila, Anita (toim.). 1991. Suomalainen lääkärikeskus osa 4. Espoo: Weilin+Göös. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto: Karjasillan toimipiste.

Suolatankkaus

Suolatankkaus on kehon elektrolyyttivarastojen täydentämistä. Elimistön suolatasapaino ei heikkene alle 8 tunnin suorituksissa ja liiallinen suolan nauttiminen kuivattaa elimistöä siirtämällä nestettä solujen sisältä verisuonistoon. Suolat poistuvat elimistöstä hien mukana. (Fogelholm 1988, 421.) Urheilujuoman suola parantaa hiilihydraattien imeytymistä (Pekola 2003, 141).

Suolatankkauksen tärkein suola on natrium joka ehkäisee elimistön kuivumista sitomalla vettä. Lisäksi natrium vähentää lihaskouritusten määrää pitkäkestoisessa rasituksessa. Muita tarvittavia suoloja ovat muun muassa magnesium ja kalium, joiden pitoisuus muuttuu hikoiltaessa hitaammin kuin natriumin. (Fogerholm 1988, 421.)

Suolatankkaus suoritetaan urheilujuomilla. Suolatankkausta ei saa tehdä suolatableteilla, muilla suolakonsentraateilla tai lisäämällä (ruoka)suolaa urheilujuomaan. (Fogelholm 1988, 421 ja Pekola 2003, 141.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Fogelholm, Mikael. 1988. Ravinto kilpailun aikana. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea.
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Mummouinti

Mummouinti on nimitys teknisesti virheelliselle rintauinnille, jonka aikana pää pidetään koko ajan pinnan yläpuolella. Nimitys viitannee uimatyylin suosioon uimataidottoman vanhuuseläkeläisväestön rouvien keskuudessa.

Mummouinti soveltuu jossakin määrin avantouintiin.

Harjoitus 23.6.2009

Lämpötila 15 Celsiusastetta, tuuli 5 m/s ja aurinkoista (ilmatieteen laitos, hakupäivä 23.6.2009). Juoksumurtuman 27 päivä. Ilma niin lämmin, että Värtön uimarannassa uitu hieman mummouintia Oulujoessa. Juoksupaita kuivui 2 km:n juoksulla. Rautasillan kohdalla juokseva rouva tuli alas penkkaa - Born to be Wild.

Juoksumurtumassa tylppä tuntemus. Vasemman jalan isonvarpaan viereisen varpaan kynnen alla rakko. Aiheutti epämääräisen kivun, joka poistui kun kynsi poistettiin. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

SÄHKÖISET LÄHTEET:
Ilmatieteen laitos. Paikallissää Oulu Vihreäsaari. http://www.fmi.fi/saa/paikalli.html?place=Oulu&station=2876¶m=21&map=max. Hakupäivä 23.6.2009.

Harjoitus 22.6.2009

Lepopäivä. Juoksumurtuman 26 päivä. Kävelyä 6 km. Korjattu 20 vuotiaan mikroaaltouunnin luukun kytkimen mekaaninen vika pikaepoksilla, rautanauloilla ja silikonikorvatulppien säilytysrasialla.

Harjoitus 2 21.6.2009

Lyhyt totutteluharjoitus. Tuulta 8 m/s ja lämpötila noin 14 Celsiusastetta. Vartalon kastelemisen jälkeen tuulen jäätävän vaikutuksen vuoksi pintalämpötila ehkä 2-3 plusastetta. Virkistävän raikasta. Sormet olivat harjoituksen jälkeen aika tunnottomat ja vähän väsynyt olo. Lämmin kylpy palautti elimistön lämpötasapainon.

Jumaltenrannan puistossa nokkoset pistelivät juoksutrikoon läpi. Pikisaaren sillalla ulkomaalainen poika sanoi juoksijan nähtyään: "Shit!" Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 21.6.2009

Juoksumurtuman 25 päivä. Lyhyt totutteluharjoitus (10 km). Oulun torinrannassa riemuidiootti vanha rouva spammasi klo 7.10 (siis sunnuntaiaamuna, camoon!): "On hieno sää juosta!" mrrrr!, tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 20.6.2006

Lepopäivä. Juoksumurtuman 24 päivä. Elämä on la vie.

Viimaindeksi

Viimaindeksi on tuulen ja lämpötilan yhteisteisvaikutusta kuvaava kuivan ja tyynen ilman ihon jäähtymistä kuvaavaa suuntaa-antava lämpötila-arvo. Ihon paleltumariskiä suuresti lisävää tekijä on ihon kosteus. (Vuori 1988, 364.)
Tuuli m/s	Liikkuvan kuivan ilman lämpötila Celsiusastetta.
	10	5	0	-5	-10	-15	-20	-25	-30
Tuuli m/s	Viimaindeksi: vastaavan kuivan ja tyynen ilman lämpötila Celsiusastetta. Huom. ihon kosteus tekee tuulesta jäätävämmän.
0	10	5	0	-5	-10	-15	-20	-25	-30
2	9	4	-1	-6	-11	-16	-21	-26	-31
4	5	-1	-7	-13	-18	-24	-30	-36	-42
6	3	-4	-10	-17	-23	-30	-36	-43	-49
8	1	-6	-13	-20	-27	-34	-41	-48	-55
10	-0	-8	-15	-22	-29	-37	-44	-51	-58
12	-1	-9	-16	-24	-31	-39	-46	-54	-61
16	-3	-11	-18	-26	-34	-42	-50	-57	-65
20	-4	-12	-20	-27	-35	-43	-51	-59	-67
A) tavanomainen paletumariski ihon ollessa kuiva B) huomattava paleltumariski ihon ollessa kuiva C) hengenvaarallinen paleltumariski ihon ollessa kuiva. (Vuori 1988, 364.) Katso myös: Tuulen ihon lämmönluovutusta lisäävä vaikutus Tuulen nopeus
KIRJALLISET LÄHTEET: Vuori, Ilkka. 1988. Kilpaileminen ja harjoittelu erityisolosuhteissa. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea.

Tuulen nopeus

Tuulen nopeus on tuulen voimakkuutta kuvaava suure. Aikaisempi yksikkö bofori.
Tuulen nimitys	Nopeus m/s	Tuuli boforia
Tyyni	0 – 0,3	0
Hiljainen	0,3 – 1,5	2
Heikko	1,6 – 3,3	3
Heikonlainen	3,4 – 5,4	4
Kohtalainen	5,5 – 7,9	5
Navakka	8,0 – 10,7	6
Kova	10,8 – 13,8	7
Myrskyisä	13,9 – 17,1	8
Myrsky	20,8 – 24,4	9
Kova myrsky	24,5 – 28,4	10
Ankara myrksy	28,5 – 32,6	11
Hirmumyrsky	yli 32,7	12
(Tiainen, Väänänen, Mäkelä, Mäkinen & Pöyhönen 1983, 1273-1274.)
Katso myös: Tuulen ihon lämmönluovutusta lisäävä vaikutus
KIRJALLISET LÄHTEET:
Tiainen, Jorma, O., Väänänen, Juha, Mäkelä, Pekka, Mäkinen, Raili & Pöyhönen, Otto (toim.). 1983. Tietojätti. Jyväskylä: Gummerus ja PA Norstedt & Söners förlag.

Valmentava johtaminen

Valmentava johtamien (eng. Performance Management) on prosessi, jossa käytetään määräysvaltaa henkilöstöresursseihin (HR) ja sen tarkoituksena on parantaa HR:n suorituskykyä ja -tapaa sekä suoritteiden laatua ja HR:n urakehitystä. Kommunikaatiotavoite on kaksisuuntainen oikea-aikainen ja -sisältöinen rehellinen HR-viestintä. (Kansanen & Cannon 1997, 3 ja 9.)

Valmentava johtaminen perustuu esimiehen valmentajanomaiseen rooliin ja HR:n sitouttamiseen. Muita valmentavan johtamisen perusominaisuuksia ovat:

1. Kaksisuuntaiseen kommunikaatioon pohjautuva prosessi
2. Esimiesten tavoitteiden muokkaus yhdeksi tavoitteeksi
3. Tasapaino lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden kanssa
4. HR:ään liittyvien ohjausprosessien laadun valvonta
5. Prosessin laatua kuvaavat tunnusluvut (esim. asiakastyytyväisyys)
6. Yhteensopivuus laatu- ja prosessijohtamisen kanssa. (Kansanen & Cannon 1997, 10-11.)

Valmentavan johtamisen päävaiheet ovat vastuiden määrittely, tavoitteista ja keinoista sopiminen, valmennus, HR:n uravalmentautuminen sekä toiminnan tulosten ja toimintaprosessien arviointi. Valmennuksen päätavoitteet ovat työ- ja ihmissuhdetaitojen kehittäminen. Kolmas olennainen tavoite on rakentaa HR:lle "sisäinen johtajuus". (Kansanen & Cannon 1997, 15.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Kansanen, Olli & Cannon, Fred. 1997. Esimies valmentajana - yhteistyöllä tuloksiin. Porvoo: WSOY.

Reittileikki

Reittileikki on harjoitusmenetelmä, jossa juoksija valitsee reittinsä mielialansa mukaan vapaasti yleensä tietyn likimääräisen aikarajan puitteissa. Reittileikki tuo vaihtelua juoksuharjoitteluun.

Katso myös:
Juoksukuolema (lämpimien olosuhteiden kanssa ei leikitä)
Saunakuolema (Saunan ja kylmän veden kanssa ei leikitä)
Vauhtileikki

Harjoitus 19.6.2009

Lämmintä ja sateista. Juoksumurtuman 22 päivä. Juostu lyhyt (15 km) totutteluharjoitus. Juoksumurtuma ei ärtynyt. Reittileikkiä ja puistojen nurmikoilla juoksemista. Sorsilla poikasia.

Merikosken vesivoimalaitoksen mäessä ohitettu juosten rouva, joka spammasi: "Paremmalla ohi?", vastattu: "Harjoittelua takana." Jumaltenrannan puistossa nokkoset polttelivat juoksutrikoiden lävitse.

Jollain asuinalueessa pieni tyttö kommentoinut: "Hyvä, juoksija!" Vastauksesi kaunis kiri vastamäkeen. Juoksumurtumalevon jälkeen jalat lähtevät kiriin kevyesti. Tuiran uimarannalla tyhjää, vedenrajaan rantahiekkaan tuntematon piirtänyt sydämenkuva. Söpöä ja turhaa... Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Vaikuttamistekniikka

Vaikuttamistekniikka on henkilöiden välisessä vuorovaikutuksessa menettelytapa, jolla pyritään saamaan aikaan toisen henkilön käyttäytymismuutos. Vaikuttamistekniikka kuuluu yhtenä osana vaikuttamiskykyyn. (ei tekijää 2006, 103-112.)

Ihmiset tekevät päätökset aina omien mielipiteidensä pohjalta. Hyvä vaikuttamiskyky perustuu osaltaan kykyyn löytää tilanteeseen sopiva vaikuttamistekniikka. Vaikuttamistekniikat (tehokkuusjärjestys suuntaa-antava) ovat:

1. Tosiasioiden esittäminen (motivoinnin A ja O)
2. Mielikuvilla innostaminen
3. Suostutteleva kyseleminen (johdattelu vaikeaa)
4. Imartelu
5. "Ilmainen lounas (jota ei ole)" -tekniikka
6. Palveluksen pyytäminen (edellyttää yleensä vastapalvelusta)
7. Ryhmään kuulumisen tarve -tekniikka
8. Asemasta johtuvan määräysvallan käyttö (käytettävä mahdollisimman vähän)
9. Pakottaminen (hyödyksi vain hätätilanteessa). (ei tekijää 2006, 103-113.)

Vaikuttamistekniikoita voidaan käyttää useita samassa tilanteessa. Vaikuttamiskykyä parantaa eri vaikutustekniikoiden joustava käyttö. (ei tekijää 2006, 113.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Ei tekijää. 2006. the mindgym mielen mestariksi. Suomentanut Eija Tervonen. Keuruu: Otava.

Terveysvalmentautuminen

Terveysvalmentautuminen on toimenpidekokonaisuus, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä urheilijan terveydentilan häiriöistä aiheutuva harjoittelu- ja suorituskyvyn aleneminen. Terveysvalmentautuminen koostuu harjoittelutasapainosta, hygieniasta, henkisestä terveydestä, lihashuollosta, lääkinnällisistä toimenpiteistä ja ravitsemuksesta. (Rehunen 1988, 330-331.)

Harjoittelu sairaana on yleensä kuluttavaa eikä rakentavaa. Virus- tai bakteeritulehduksen jälkeen tulee pitää kolme oireetonta lepopäivää. Parantumaton tulehdustila elimistössä voi muun muassa aiheuttaa sydänlihastulehduksen tai altistaa rasitusvammoille. (Rehunen 1988, 331-332.)

Ulkomailla tapahtuvan oleskelun yhteydessä terveysvalmentautuminen käsittää aikaerorasituksen vaikutuksen vähentämisen ja tartuntataudeilta suojautumisen. Tartuntatautien välttämisessä on suuri merkitys tartuntaa levittävien ihmiskontaktien ja ruokamyrkytysriskin sisältävien elintarvikkeiden välttämisellä sekä hygienialla. (Rehunen 1988, 333-335.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rehunen, Seppo. 1988. Erilaisten lajien valmentaminen. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea.

Rasitusvamman korjaaminen

Rasitusvamman korjaaminen on toimenpide, jonka tavoite rasitusvamman pahenemisen estäminen tai sen parantaminen. Paras tilanne saavutetaan silloin, kun rasitusvamma saadaan korjattua täysin. (Orava 1988, 346.)

Rasitusvamman perussyy on liiallinen kuormitus, ja se voi aiheutua voi muun muassa varusteiden, harjoittelun tai harjoitusolosuhteiden ominaisuuksista. Yleensä rasitusvamman on syntynyt useiden eri tekijöiden seurauksena. Rasitusvammalle ei välttämättä voida löytää selvää suoranaista syytä. (Orava 1988, 346.)

Mikäli rasitusvamma ei saada korjattua täysin, voidaan kenties valmennuksellisin toimin mahdollistaa harjoittelun ja kilpailemisen jatkuminen. Harjoittelua ei tule jatkaa, jos siihen kuuluu kipuja ja vaivoja. (Orava 1988, 346.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Orava, Sakari. 1988. Erilaisten lajien valmentaminen. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea.

Aikaerorasitus

Aikaerorasitus on siirtymistä aikavyöhykkeeltä toiselle aiheutuva yksilöllinen elimistön elintoimintojen häiriö, joka heikentää kehon suorituskykyä. Aikaerorasituksen suuruus kasvaa suhteessa lähtö- ja kohdealueen aikaeron suuruuteen. (Vuori 1988, 372-374.)

Urheilijan suorituskyvyn kannalta tärkeimmät elimistön rytmit ovat kehon lämpötilan sekä uni-valverytmi. Ihmisen fyysinen ja henkinen suorituskyky on parhaimmillaan iltapäivällä ja heikoimmillaan aamuyöllä. (Vuori 1988, 372-273.)

Aikaerorasitukseen sopeutuminen tapahtuu yksilöllisellä aikataululla. Aikaerorasituksen vaikutusta suoritukseen voidaan vähentää sopeuttavilla toimenpiteillä. (Vuori 1988, 373-374.) Aikaerorasituksen oireita vähentävät myös sopeutuvuus, sosiaalisuus ja rento asenne (Rehunen 1988, 334).

Katso myös:
Vuorokausirytmi

KIRJALLISET LÄHTEET:
Rehunen, Seppo. 1988. Erilaisten lajien valmentaminen. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea.
Vuori, Ilkka. 1988. Erilaisten lajien valmentaminen. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea.

Penkki

Penkki on vaihtoehtoisista materiaaleista valmistettu harjoitusväline, jota käytetään yleensä lihaskuntoharjoitteluun. Penkin korkeus riippuu muun muassa harjoituksen laadusta ja henkilön kehon mitoista. Penkin on harjoitustapaturmien ennaltaehkäisemiseksi muun muassa kestettävä harjoituksen aiheuttama kuormitus, oltava pinnaltaan luistamaton sekä pysyttävä paikoillaan. (Pekola 2003, 71-72 ja Peltonen 2004, 126-133.)

Penkkiä käytetään harjoituksissa muun muassa harjoitusasentojen optimointiin tai muodostamaan harjoituspaino elimistön omasta massasta. Penkkiharjoittelussa on varmistettava tasapainon säilyminen. (Pekola 2003, 71-72 ja Peltonen 2004, 123-133.)

Penkki on yksinkertainen sekä tehokas harjoitusväline ja sitä voidaan käyttää useiden tärkeiden lihasryhmien harjoituksissa. Harjoittelussa on hallittava oikea suoritustekniikka ja muut yleiset kuntoharjoittelun periaatteet. (Pekola 2003, 71-72 ja Peltonen 2004, 123-133.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.
Peltonen, Leeni. 2004. Liiku ja nauti. Keuruu: Otava.

Kuminauha

Kuminauha on 1,2-1,5 metriä pitkä harjoitusväline, jolla käytetään yleensä lihaskuntoharjoitteluun. Kuminauhan tuottama harjoituskuorma riippuu sen jäykkyydestä. (Peltonen 2004, 138-141.)

Kuminauhaharjoittelussa liikkeet tehdään tasaisella rytmillä ja niin, että kuminauha lyhenemisvaiheessa vastustetaan kuminauhan liikettä lihastyöllä. Käsiotteen kuminauhaan tulee olla pitävä mutta kättä ei saa puristaa nyrkkiin. (Peltonen 2004, 138-141.)

Kuminauha on yksinkertainen sekä tehokas harjoitusväline ja sitä voidaan käyttää useiden tärkeiden lihasrymien harjoituksissa. Harjoittelussa on hallittava oikea suoritustekniikka ja muut yleiset kuntoharjoittelun periaatteet. (Pelton 2004, 139-141.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Peltonen, Leeni. 2004. Liiku ja nauti. Keuruu: Otava.

Keppi

Keppi on vaihtoehtoisista materiaaleista valmistettu 131 senttimetriä pitkä halkaisijaltaan 2,8 senttimetriä oleva harjoitusväline, jota käytetään muun muassa lihaskunto-, liikkuvuus-, tasapaino- ja voimaharjoittelussa. Taistelulajeissa eripituiset kepit luetaan aseisiin. (Jalamo 1986, 128-131, Pekola 2003, 71-72 ja Peltonen 2004, 142-147.)

Keppiharjoittelussa on tärkeää hallita harjoitusten oikeat suoritustekniikka ja harjoittelu on pidettävä pakottomana, pehmeänä ja rentona. Otteena keppiin käytetään niin kutsuttua sormilukkoa (peukalo laitetaan sormien alle) jotta kepin puristamista ei tapahtuisi. Keppiharjoittelussa käytetään elimistön omaa massaa harjoituspainona. (Peltonen 2004, 142-143.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Jalamo, Ilpo. 1986. Karate-jutsu. Heinola: Heinola-Kustannus.
Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.
Peltonen, Leeni. 2004. Liiku ja nauti. Keuruu: Otava.

Jättipallo

Jättipallo on ilmatäytteinen harjoitusväline, jota käytetään muun muassa lihaskunto-, tasapaino-, vartalonhallinta- ja rentoutusharjoittelussa. Jättipallon koko valitaan harjoittelijan pituuden mukaan siten, että istuma-asennossa jättipallon päällä polvet ja lonkat ovat 90 asteen kulmassa. Lantion tulee tällöin olla polvien yläpuolella. (Peltonen 2004, 134.)

Jättipallo soveltuu muun muassa lonkan koukistajien ja sisäreisien venytykseen sekä kylkien, selän sekä rintalihasten rentoutukseen. Muita jättipallon sovellusalueita ovat muun muassa äitiysvalmennus ja työtuolina käyttö. (Peltonen 2004, 134-137.)

Jättipallon halkaisijaa voi säätää noin 10 senttimetriä ilman määrällä. Ilmamäärä vaikuttaa myös pallon kimmoisuuteen ja jättipallon antaman istuintukipinnan suuruuteen. (Peltola 2004, 134.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Peltonen, Leeni. 2004. Liiku ja nauti. Keuruu: Otava.

Harjoitus 2 18.6.2009

Päivän toinen lyhyt (8 km) totutteluharjoitus. Helppo rutiiniharjoitus tasaisella juoksualustalla. Juoksumurtuma ei ärtynyt.

Harjoitus 18.6.2009

Melko lämmintä ja kohtalaisen tuulista, pilvistä poutaa. Juoksumurtuman 21 päivä. Vauhtileikki, lyhyt totuttelujuoksu (8 km) jossa hieman (puisto)maastojuoksua, kaupunkilaisen lievää äärijuoksua. Ei tuntemuksia tai kipua juoksun aikana juoksumurtumassa. Nesteytys ja lämmin kylpy.

Pikisaaren sillalla joukko mummeleita ja ukkeli päiväkävelyllä, ja kiri, kiri -spam. Vastattu näyttämällä kieltä, ja joukko riehaantui. Korkeasaaren sillan jälkeen nuori polkupyörällä liikkunut poika spammasi: "Voi vittu!" Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Paidaton juoksu

Paidaton juoksu on viileissä tai kylmissä harjoitteluolosuhteissa ilman ylävartalon vaatetusta suoritettavaa juoksua. Paidaton juoksu edellyttää kehon ääriosien suojaamista ja rutinoituneisuutta juoksijana.

Avantouintiin verrattuna paidattoman juoksun harjoittajien määrä on Suomessa vähäinen. Tähän vaikuttaa se, että avantouinti ei vaadi erityistä fyysistä kuntoa toisin kuin paidaton juoksu.

Paidaton juoksu edellyttää harjoittajaltaan kehon toimintaprosessien ja pukeutumisteknologian tuntemusta. Lisäksi paidaton juoksu edellyttää riskien hallintaa. Kylmä lämpötila voi aiheuttaa nopeasti vakavia kudosvaurioita elimistössä.

Paidattoman juoksun motto on: "Suurin ongelma Oulussa ei ole kylmä ilmasto, vaan kylmät ihmiset" (ja typerät polkupyöräilijät, kaljut herrat ja penskat).

Äärijuoksu

Äärijuoksu (Extreme Running) on vaativissa maasto-olosuhteissa suoritettavaa juoksua. Äärijuoksun maastona voi olla esimerkiksi suo, tunturi tai vuoristo, jossa juostaan alamäkeen. Äärijuoksu voi tuottaa voimakkaan elämyksen. (El-Zein & Kataja 1994, 115.)

Äärijuoksu vaatii hyvää havaintokykyä, koordinaatiota ja fyysistä kuntoa. Lievempi versio äärijuoksusta on juoksu maastossa, jossa ei ole polkuja tai teitä. (El-Zein & Kataja 1994, 115.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
El-Zein, Mark & Kataja, Markku. 1994. Kuntoilijan kuva. Keuruu: Otava.

Hölkkä

Hölkkä on matalatehoista juoksua, jonka aikana jalat ovat hetken samanaikaisesti ilmassa. Tämä hetki on juoksuun verrattuna häviävän lyhyt. Hölkän tehollinen rasittavuus on pienempi kuin tehokkaan kävelyn tai teknisesti oikean sauvakävelyn. (El-Zein & Kataja 1994, 110.)

Hölkkä ei sovellu ylipainoisille hölkän nivelille aiheuttaman rasituksen vuoksi. Ilmassa olleen jalan astuminen maahan tuottaa askeliskun, joka on merkittävästi voimakkaampi kuin kävelyssä. (El-Zein & Kataja 1994, 108.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
El-Zein, Mark & Kataja, Markku. 1994. Kuntoilijan kuva. Keuruu: Otava.

Naisen juoksuesteet

Juoksuesteet ovat tekijöitä, joiden vallitessa juoksuharjoitusta ei voida suorittaa. Juoksuesteitä ovat yleensä sairaudet, juoksuvammat, ylirasitus sekä juoksuympäristössä esiintyvät vaarat. (Peltola 2004, 40.)

Jos lämmittelyn aikana 10 minuutissa iholle nousee kylmä hiki, harjoitusta ei voida suorittaa. Muita juoksuesteitä ovat muun muassa:

1. Yleisoireet kuten huimaus, väsymys, voimattomuus, kurkkukipu, sydämentykytys, turvonneet rauhaset.
2. Flunssa tai muu tulehdus
3. Migreeni (liikunta pahentaa)
4. Juoksu pimeässä tai vaarallisen liukkaalla kelillä
5. Ylirasitus tai rasitusvamma. (Peltola 2004, 40.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Peltonen, Leeni. 2004. Liiku ja nauti. Keuruu: Otava.

Naisen palautumismenetelmät

Juoksuharjoittelusta palautumiseen voidaan käyttää muun muassa seuraavia menetelmiä:

1. Yöunen pituutta lisätään tunnilla
2. Nukutaan harjoittelun jälkeen
3. Lämmin kylpy tai saunominen harjoituksen jälkeen (Peltola 2004, 39.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Peltonen, Leeni. 2004. Liiku ja nauti. Keuruu: Otava.

Naisen juoksutekniikka

Juoksutekniikka on vartalon asennosta sekä raajojen ja niiden osien liikeradoista juoksemisen aikana muodostuva kokonaisuus. Puhdas juoksutekniikka on taloudellisin, nopeimman kehittymisen salliva ja osaltaan juoksuvammoja ennaltaehkäisevä. (Peltola 2004, 38.)

Oikea juoksutekniikka on vaikea omaksua ja tyyli- ja koordinaatiovirheet ovat erittäin yleisiä. Juoksutekniikan virheet eivät poistu automaattisesti harjoittelumäärän lisäämisellä tai lajin pitkäaikaisella harrastamisella. (El-Zein & Kataja 1994, 108-109). Juoksutekniikkaan kuuluvat muun muassa seuraavat asiat:

1. Rento ylävartalo (niska, hartiat, kämmenet, sormet)
2. Pystysuora lantio (ylhäällä ja edessä)
3. Suorat raajojen liikeradat (ei ylimääräisiä liikkeitä)
4. Avoin rintakehä (olkapäät takana) ja käsivarsien 90 asteen kulma
5. Polvi ja jalkaterät suuntautuneet eteenpäin
6. Astuminen koko jalkapohjaa käyttäen ja nilkkojen ojentaminen
7. Askellusvirheiden tarkkailu ja korjaaminen (Peltola 2004, 36-38 ja 41.)

Keskivartalon lihastasapaino on vaikuttaa merkittävästi juoksutekniikan laatuun. Yleisiä askellusvirheitä ovat päkiöillä juokseminen ja nilkkojen pyörähtely. (Peltola 2004, 38.)

Katso myös:
Juoksutekniikka (Virén)
Kestävyysjuoksijan tekniikkaharjoittelu
Maratonjuoksijan juoksutekniikka
Rullaava juoksuaskel
Ryhti

KIRJALLISET LÄHTEET:
El-Zein, Mark & Kataja, Markku. 1994. Kuntoilijan kuva. Keuruu: Otava.
Peltonen, Leeni. 2004. Liiku ja nauti. Keuruu: Otava.

Kestävyyslajin valmentaminen

Kestävyyslajin valmentaminen on kestävyysurheilijan suorituskyvyn pitkäaikaista ja määrätietoista rakennus- ja kehitystyötä. Kestävyyslajin valmentamisen tavoite on rakentaa ensin peruskestävyys ja sen jälkeen pitkäkestoisessa rasituksessa vaadittava vauhtikestävyys. Fyysisen kestävyyden rinnalla rakennetaan samanaikaisesti henkistä kestävyyttä. (Kantola 1988, 258-259.)

Kestävyysvalmennuksen keskeisiä tekijöitä ovat muun muassa urheilijan luonteen kasvattaminen ja riittävä harjoitusmäärä. Muita kestävyysvalmennuksen edellytyksiä ovat muun muassa:

1. Lahjakkaat, lajirakkaat ja sitkeät urheilijat
2. Kilpailuhengen ja -valmiuksien rakentaminen
3. Innostava ja tavoitteellinen valmennus ja valmentautuminen
4. Urheilijan oikea asenne. (Kantola 1988, 259.)

Kestävyysvalmennuksen taitovalmennukseen kuuluu puhtaan suoritustekniikan luominen mahdollisimman aikaisin perusteellisella taitoharjoittelulla sekä automaation säilyttäminen suoritusrasituksesta ja -väsymyksestä huolimatta. Taitovalmennuksen muita lajille tyypillisiä piirteitä ovat muun muassa:

1. Liikkuvuus ja suorituksen rentouden säilyttäminen rasittuneena
2. Luovuus sekä teknologian ja uusimman valmennustiedon yhdistäminen
3. Taloudellisuus ja suoritusteho
4. Tehokkaat opetusmenetelmät ja kärsivällisyys. (Kantola 1998, 259.)

Kestävyyslajin urheilijalle ovat eduksi perityt kestävyysominaisuudet, lihaskestävyys ja valmius määrätietoiseen harjoitteluun. Harjoittelun tavoite on suoritusautomaation muokkaaminen taloudelliseksi ja tehokkaaksi. (Kantola 1988, 259.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Kantola, Heikki. 1988. Erilaisten lajien valmentaminen. Teoksesta Suomalainen valmennusoppi. Jyväskylä: Suomen Olympiakomitea.

Harjoitus 17.6.2009

Lämmintä ja tuulista. Juoksumurtuman 20 päivä. Lyhyt totuttelujuoksu (8 km). Pyöräilevä pullonkerääjä, joka ollut sanomalehti Kalevalla töissä, jutteli, sanoo juosseensa joskus, mutta ei tunne juoksumurtuman hoitoa. Pientä tuntemusta juoksumurtumassa totuttelun lopulla. Harjoituksen jälkeen appelsiinituoremehua, vettä ja kahvia ja metvurstipizza (Atria, 200 g).

Raksilan marketeilla rullaattoria kävelyttävä mummeli pudistellut päätään. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Harjoitus 16.6.2009

Ei mitään. Juoksumurtuman 19 päivä. Kävelty noin 6 kilometriä ja juoksumurtumassa pieni tuntemus ja jalassa hieman turvotusta. Etureidet helsingin kipeät. Hoidettu lämpimällä kylvyllä.

Harjoiteltu juoksutaktiikkaa pelaamalla Microsoftin Vistan mukana tulleella shakkipelillä. Hävitty aloittelijatasolla. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoituksia.

Vauhtileikki

Vauhtileikki on harjoitusmenetelmä, jonka aikana juoksija valitsee juoksunopeutensa vaistonvaraisesti juoksusta saamiensa tuntemuksien perusteella. Vauhtileikki edellyttää rutinoituneisuutta juoksijana. (lähteet lisätään myöhemmin.)

Leikki on inhimilliseen toimintaan kuuluva tapa oppia. Leikin kautta yksilöllä on mahdollisuus hankkia tietoa muun muassa tunteistaan ja kehostaan, sosiaalisesta ja fyysisestä ympäristöstä sekä asioiden välisistä suhteista. Laajemmalti ottaen, leikki on tapa oppia elämästä. (Singer 2000, 4-14.) Vauhtileikki voi olla juoksijalle oppimistapahtuma (lähteet lisätään myöhemmin).

KIRJALLISET LÄHTEET:
Singer, Dorothy G. 2000. Miksi lapset leikkivät. Danmark: LEGO ryhmä.

Harjoitus 15.6.2009

Lepopäivä. Juoksumurtuman 18 päivä. Juostu lyhyt (8 km) totutteluharjoitus. Harjoituksen loppupuolella juoksumurtumassa tylppä jomottava tuntemus.

Juostu Tuiran uimarannalla 15-senttimetrin syvyisessä vedessä. 50 metriä vesijuoksua sai reidet hapoille. Nopea pikaviilennys, mutta vesijuoksu vaatii tarkkuutta koordinaation suhteen.

Jumaltenrannan puistossa mustaihoinen nuori rouva kiilannut polkupyörällä. Saman tehnyt valkoihoinen mummeli Valtakadulla. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoittelemisen harjoittelemista.

Harjoitustoteuma talvelle 2008-2009

Harjoitustoteuma talvelle 2008-2009. Huom. 23 km on pääsääntöisesti Tervamaratonin reitillä suoritettu harjoitus. Käytetyt lyhenteet: > = lepo Harjoitusviikot: 33 kpl Jakso alkoi: 13.10.2008. Jakso päättyi: 31.5.2009. Kokonaiskilometrit: 2780 km
Id-viikko/vuosi	Ma	Ti	Ke	To	Pe	La	Su	Sum
01-42/08	>	>	>	10	>	10	10	30
02-43/08	>	10	>	12	>	>	12	34
03-44/08	>	10	>	>	10	10	>	30
04-45/08	>	10	10	>	>	10	23	53
05-46/08	>	14	10	12	>	10	10	56
06-47/08	>	10	>	>	10	10	>	30
07-48/08	10	>	10	14	>	14	10	58
08-49/08	>	12	12	10	10	>	10	54
09-50/08	>	12	12	12	>	14	23	73
10-51/08	>	12	23	10	>	13	14	82
11-52/08	>	12	23	>	14	14	23+4	90
12-01/09	>	14	>	10+12	23	>	22+9	91
13-02/09	>	23	14	>	23	23+1	14	98
14-03/09	>	12	>	>	>	>	>	12
15-04/09	5	10	10	>	>	>	>	25
16-05/09	23	>	23	>	23	23	>	92
17-06/09	>	12	23	>	23	23	14	95
18-07/09	>	23	23	>	23+1	12+8	>	90
19-08/09	>	14	12	>	>	23	23	72
20-09/09	>	23	23	>	23	23	12	104
21-10/09	>	10	23	23	>	12	23	92
22-11/09	>	20	23	23	>	23	23	112
23-12/09	>	23	23	>	23+1	23	23	117
24-13/09	>	23	23	>	23+2	23	14	108
25-14/09	>	23	23	>	23	23	22	114
26-15/09	>	23	23	>	14	23	>	83
27-16/09	>	23	23	13	25	23	>	108
28-17/09	>	23	23	>	>	27	23+10	130
29-18/09	>	23	23	>	23	30	23+8	130
30-19/09	>	30	30	>	31	23+8	14	136
31-20/09	>	31	31	>	31	23	17	133
32-21/09	>	33	33	23	>	33	23	145
33-22/09	>	33	30	>	23	23	1	110
PS. Jos Oulun poliisi juoksemisesta mitään ymmärtää, se antaa tämän juoksijan juosta rauhassa. Ja juttelee sen partioautossa olevan toisen poliisin kanssa. Kiitos. PSS. Oulun poliisi voisi myös hieman rajoittaa oululaisten kaljujen herrojen intoa usuttaa rottweileri juoksijan perään. Kiitos jälleen.

Runo Marille Vol 2

On sade nimes, Mari
(nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi)
Sydämein Mata Hari
Sua kaipaan kun on vari
Ja ylläs öitten sari. (paidaton juoksija oulu)

Runo Marille Vol 1

Oot kaunis summa, Mari
(nimi muutettu yksityisyyden suojelemiseksi)
mut upotat kuin laivan kari
Jos loppuis sun nari, nari
kaikkein ihanin oisit pari. (paidaton juoksuja oulu)

Harjoitus 14.6.2009

Kuumaa ja kosteaa. Juoksumurtuman 17 päivä. Juostu ensin muutaman sadan metrin kierros kaupunginosan asuinalueen ympäri ja kun juoksumurtuma ei ärsyyntynyt, sitten lyhyt (8 km) totutteluharjoitus. Huominen on lepopäivä.

Merikosken padon nousua ennen 16-vuotias lihava tyttö spammannut "hyi", vastineeksi näytetty kirijuoksua vastamäkeen. Tuiran uimarannalla juostu 10-senttisessä vedessä ihon kastelemiseksi.

Ei ole spammaustyhmyys Oulusta hävinnyt 2 viikon aikana. Tästäkin huolimatta, jatketaan harjoittelemisen harjoittelemista.

Valmentajana kehittyminen

Valmentajana kehittyminen on valmentajan työn ja oppimisen kautta tapahtuvaa taidollista ja tiedollista näkemyksellisyyden lisääntymistä. Valmentaja on vastuussa omasta kehityksestään. (Vasarainen & Hara 2005, 170-171.)

Valmentajalle on tärkeää monipuolisuus, minimiresurssien olemassaolo, resurssien tehokas hyödyntäminen sekä harjoittelun saaminen kustannustehokkaaksi. Valmentajana kehittymistä edesauttavat muun muassa seuraavat seikat:

1. Omien valmennusvalmiuksien jatkuva lisääminen
2. Vuorovaikutustaitojen hallinta
3. Urheilijan henkilökohtaisten valmiuksien ja taidon kehittämiseen panostaminen
4. Selvät urheilulliset tavoitteiden ja mittareiden laatiminen
5. Vähäinen tarve selittelyyn. (Vasarainen & Hara 2005, 170-171.)

Valmentajan tulisi välttää valmennuksen jäämistä tiettyyn tilaan liian pitkäksi aikaa. Vakiintuneita käytäntöjä eli rutiineja tulisi tarkastella kriittisesti aika ajoin. (Vasarainen & Hara 2005, 171.)

KIRJALLISET LÄHTEET:
Vasarainen, Jere & Hara, Antti. 2005. Nuorten valmentaminen joukkuelajeissa. Helsinki: Edita. Saatavuus: Oulun kaupunginkirjasto, maakuntakirjasto.