Ju-jutsu on itämainen aseellinen ja aseeton itämainen sota-, itsepuolustus- ja taistelutaito. Siitä kehitettyjä kilpaurheilulajeja ovat muun muassa budolajit judo, aikido ja karate. (Niiniketo 1982, 7, 11-12 ja 32.)
Sana "ju" tarkoittaa pehmeää ja "jutsu" tekniikkaa. Ju-jutsu perustuu nopeuteen ja oikea-aikaisuuteen, joten raaka voima ei ratkaise taistelun tulosta. (Niiniketo 1982, 7).
Ju-jutsun tekniikoita ovat lyönnit nyrkillä, avokädellä, kyynärpäällä, hermo- ja kipupisteisiin, lyöntien torjunnat, potkut ja niiden torjunnat, heitot, sidonnat, lukot ja mattokamppailut, pienten nivelten lukot, jalkalukot, kuristukset sekä asetorjunnat. Useat muut kamppailulajit, kuten paini, nyrkkeily, judo, aikido tai karate, käyttävät vain osaa näistä tekniikoista. (Niiniketo 1982, 25).
Ju-jutsun etiketti korostaa kunnioitusta valmentajia ja harjoituskumppaneita kohtaan. Etiketin ulkoinen ilmiasu on kumarrus. Harjoituspaikkaa kunnioitetaan sen tarjoaman järjestyksen, oppimisen ja kurin ilmapiirin vuoksi. (Niiniketo 1982, 29 ja 33.)
Pohdinta: Kestävyysjuoksussa ovat tärkeitä järjestys, itsekuri ja itseoppiminen. Mikäli vastustajia ei kunnioiteta, sorrutaan ylimielisyyteen, josta seuraa väistämättä häviö kilpailutilanteessa.
Itseoppiminen on mahdollista luovuuden kautta. Järjestys ja itsekuri luovat perustan itseoppimiselle. Rutiinit vapauttavat mielen luovuuden käyttöön.
Kilpailutilanteessa voitto on kiinni pehmeydestä ja oikeasta ajoituksesta. Pehmeys on taito noudattaa omaa sisäistä ääntään. Oikea ajoitus on mahdollisuus antaa vastine kanssakilpailijan esittämään haasteeseen. Vastineen anto on mahdollista, jos juoksukunto on vähintään samalla tasolla kuin kanssakilpailijan.
Katso myös:
Harjoittelutasapaino
Lihaksen harjoituskipu
Liikarasittuneisuus
Luovuus
Maratonjuoksijan psyykkinen kestävyys
Paidaton juoksija helsinki: Helena
Tavoitteellinen harjoittelu
KIRJALLISET LÄHTEET:
Niiniketo, Auvo. 1982. Ju-jutsu itsepuolustuksen perusta. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Onhan yhä jaloviinaa
13 vuotta sitten