Juoksun tukilaji: Ju-jutsu

Ju-jutsu on itämainen aseellinen ja aseeton itämainen sota-, itsepuolustus- ja taistelutaito. Siitä kehitettyjä kilpaurheilulajeja ovat muun muassa budolajit judo, aikido ja karate. (Niiniketo 1982, 7, 11-12 ja 32.)

Sana "ju" tarkoittaa pehmeää ja "jutsu" tekniikkaa. Ju-jutsu perustuu nopeuteen ja oikea-aikaisuuteen, joten raaka voima ei ratkaise taistelun tulosta. (Niiniketo 1982, 7).

Ju-jutsun tekniikoita ovat lyönnit nyrkillä, avokädellä, kyynärpäällä, hermo- ja kipupisteisiin, lyöntien torjunnat, potkut ja niiden torjunnat, heitot, sidonnat, lukot ja mattokamppailut, pienten nivelten lukot, jalkalukot, kuristukset sekä asetorjunnat. Useat muut kamppailulajit, kuten paini, nyrkkeily, judo, aikido tai karate, käyttävät vain osaa näistä tekniikoista. (Niiniketo 1982, 25).

Ju-jutsun etiketti korostaa kunnioitusta valmentajia ja harjoituskumppaneita kohtaan. Etiketin ulkoinen ilmiasu on kumarrus. Harjoituspaikkaa kunnioitetaan sen tarjoaman järjestyksen, oppimisen ja kurin ilmapiirin vuoksi. (Niiniketo 1982, 29 ja 33.)

Pohdinta: Kestävyysjuoksussa ovat tärkeitä järjestys, itsekuri ja itseoppiminen. Mikäli vastustajia ei kunnioiteta, sorrutaan ylimielisyyteen, josta seuraa väistämättä häviö kilpailutilanteessa.

Itseoppiminen on mahdollista luovuuden kautta. Järjestys ja itsekuri luovat perustan itseoppimiselle. Rutiinit vapauttavat mielen luovuuden käyttöön.

Kilpailutilanteessa voitto on kiinni pehmeydestä ja oikeasta ajoituksesta. Pehmeys on taito noudattaa omaa sisäistä ääntään. Oikea ajoitus on mahdollisuus antaa vastine kanssakilpailijan esittämään haasteeseen. Vastineen anto on mahdollista, jos juoksukunto on vähintään samalla tasolla kuin kanssakilpailijan.

Katso myös:
Harjoittelutasapaino
Lihaksen harjoituskipu
Liikarasittuneisuus
Luovuus
Maratonjuoksijan psyykkinen kestävyys
Paidaton juoksija helsinki: Helena
Tavoitteellinen harjoittelu

KIRJALLISET LÄHTEET:
Niiniketo, Auvo. 1982. Ju-jutsu itsepuolustuksen perusta. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi.

Oulun poliisin Poliisi haluaa jutella -show

Tiistaina 10.2.2009 Myllyojan ostoskeskuksen läheisyydessä, Oulun poliisin pakettiauto kiilaa juoksijaa takaapäin Puntarikankaantien kevyenliikenteen väylällä. Miksi Oulun poliisilaitos kiilaa juoksijaa takaapäin kevyenliikenteenväylällä?

Kiilattu juoksija siirtyy Nykäsenkankaantielle, jossa poliisiajoneuvon kuljettaja ilmaisee halunsa jutella. Juoksija vastaa: "Jos pysähtyy, tulee kylmä." Lämpötila on miinus 4 Celsiusastetta.

Juoksija jatkaa Leimikkotien kautta Vaalantien kevyenliikenteen väylälle, ja poliisilaitoksen pakettiauto jää taakse. Harjoitusta ei keskeytetä poliisilaitoksen henkilöstön juttukavereiden puutteen vuoksi ja se jatkuu harjoituksen tavoitteeseen saakka ilman pysähtymistä.

PS. Kai se olisi helpompi löytää juttukavereita, jos ei kantaisi 9 mm puoliautomaattista sotilaspistoolia mukanaan.

PSS. Voisi sitä kai jutella sen toisen poliisilaitoksen viranhaltijan kanssa, joka on pakettiautossa toisella istuimella.

PSSS. Eikö Oulun poliisilaitoksen työaikaa voisi käyttää paremminkin kuin estämään oululaisten juoksijoiden liikunnan harjoittamista? Ylikunto kai ei vielä ole rikoslain määrittelemä rangaistava teko, eihän, Oulun poliisilaitoksen viranhaltijat? Ja paidaton juoksija oulu on koettanut noudattaa nopeusrajoituksia parhaansa mukaan. Hankkikaa elämä, Oulun poliisilaitos.

Pitkä lenkki -harjoitus

John Treacy on irlantilainen maratonjuoksija. Hänen mukaansa maratonin pitkä lenkki –harjoitus on tehtävä juoksunopeudella, joka käyttää energianlähteenä elimistön rasvaa, jolloin juoksijan vointi on pitkä lenkki –harjoituksen jälkeen levännyt. Jos juoksija juoksee pitkä lenkki –harjoituksen liian kovalla vauhdilla, hänen energianlähteenään ovat elimistön hiilihydraatit, ja juoksija on pitkä lenkki –harjoituksen jälkeen väsynyt. (Pekola 2003, 129.)

Pitkä lenkki –harjoituksen tarkoitus on kehittää elimistön kykyä käyttää energialähteenä elimistön rasvaa. Mikäli pitkä lenkki –harjoitus on juoksijan kuntoon nähden liian rasittava, elimistö ei sopeudu käyttämään rasvaa energianlähteenä ja pitkä lenkki –harjoituksella ei saavuteta harjoituksellista hyötyä. (Pekola 2003, 129.)

Treacyn mukaan pitkä lenkki –harjoituksen kilometriaika on minuutista minuuttiin 15 sekuntiin hitaampi kuin juoksijan kilpavauhti maratonilla. Jos juoksija harjoittelee toisten juoksijoiden kanssa, kaikkien on oltava tällöin samankuntoisia, sillä muuten harjoitus on osalle juoksijoista juoksuvauhdiltaan sopimaton. (Pekola 2003, 129.)

Pohdinta: Jos ei koskaan kilpaile, niin tuo viimeisessä kappaleessa olevaa ohjetta on vähän vaikea soveltaa. Ja kilometriaikoja en ole miettinyt viimeiseen kahdeksaan vuoteen, vaikka Tervamaratonin vanhalla reitillä voisi niitä tarkkailla. Liian vaivalloista.

KIRJALLISET LÄHTEET:Pekola, Tapio (toim.). 2003. Maraton. Forssa: Juoksija-lehti.

Harjoitus 11.4.2009

Tervamaratonin reitti sulaa, reitin juoksupinnalla asfattiosuuksilla hiekoitussepeliä. Lunta ja sohjoa on paikka paikoin. Juostessa on kiinnitettävä huomio kestopäällyksen ja nurmialueen rajaan, koska eri tasolla olevat pinnat voivat johtaa nilkan nyrjähdykseen. Harjoituslämpötila plus nolla astetta. Ilma on niin lämmin, että pään alueen vaatetus on huomattavasti talvivaatetusta kevyempi.

Ennen reitin alkua Oulun kaupunginteatterin pihalla oli kaksi herraa, jotka nauroivat jostain syystä hervottomasti. Sitä se teatteri teettää, vaikkei olisikaan Jumalan teatteria.

Pokkisen silta, Pikisaari, Korkeasaari, Korkeasaaren silta pinnoiltaan lähes sulia. Osuus Korkeasaaren sillalta Edeniin paikoittain kelirikossa. Vanhempi herra Pookisillan lähistöllä toteaa: "Poika, poika, sulle tulee kylmä!" Vastattu: Päivää, kelit vain paranoo!" Kevyenliikenteen väylää, joka kulkee Edenin takana ja joka kuuluu Tervamaratonin reittiin ei ole aurattu, vaikka Edenin lumilinna on poistettu käytöstä. Tämä kevyenliikenteen väylä erittäin kelirikkoinen.

Osuus Edenistä takaisin Korkeasaaren sillalle osittain kelirikossa. Reitin Hartaanselän osuus Hietasaaren sillalle ja edelleen sillalla sula. Hartaanselällä muuttavia joutsenia. Puisto-osuus sillalta Jumaltenrannan ohi Merikosken voimalaitoksen nousuun pääosin sula.

Nousun päätyttyä Leinonpuiston erityiskoulun pihalta kuultu kommentti: "Voi vittu!" Koskitien osuus sulanut muutamassa päivässä hyvin paljon. Jatkettu alikulun kautta Hintantielle, jossa ohitettu polkupyörällä ajava rouva. Jatkettu edelleen Hintan vedenpuhdistamon ohi kulkevalle kevyenliikenteen väylälle, jolla hieman kelirikkoa. Hintan koulun jälkeen Vaalantien viereinen kevyenliikenteen väylä osittain kelirikossa. Harjoituksen yhteydessä 10.4.2009 pyöräilevä vanhempi rouva todennut Koskitien osuudella: "Hui!"

Lidl:n kohdalla olevassa nousussa miespolkupyöräilijä: "Eihän sulle pärjää!", johon vastattu: "Pyörä kuitenkin lopulta voittaa. Sillä on aika paljon parempi hyötysuhde." Pyöräilijä sanonut: "Hauskaa juoksulenkkiä", johon vastattu Hauskaa päivänjatkoa myös teille!"

Myllyojan puistossa kulkevalla osuudella Hiukkavaaran alikulun paikkeilla räikeän punaiseen takkiin pukeutunut rouva kysynyt: "Onko kylmä?", johon esitetty vastakysymys: "Onko sulla?" Rouva ei ymmärtänyt kysymystä tai sitten hänellä oli kiire nauttimaan keltaista lunta, joten kysymykseen ei tullut vastausta. EVVK punatakkisten rouvien kommentit.

Vanhan reitin 35 kilometrin pisteen jälkeen Oulujoentie pahoin kelirikossa ja Sangintien vieressä kulkeva kevyenliikenteen väylä osittain. Erkkolan sillan juoksupinta sula. Värtönrannan kevyenliikenteen väylä pääosin sula. Kasarmitien osuus pääosin sula, alikulkujen kohdalla jäätä.

Vanhan reitin 40 kilometrin pisteen jälkeen reitti 41 kilometrin pisteen kohdalle kohtalaisen kelirikkoinen ja 41 kilometrin jälkeen vähäisesti kelirikkoinen. Isokatu 1:n kohdalla neljän nuoren joukko jostakin syystä huvittunut. Samalla kohdalla hieman järkyttynyt nuori mies sanoi: "Juokseminen on kovaa hommaa!", johon vastattu: "On, on!"

Vanhan reitin maalialueen jälkeen Pokkisen sillalla vaaleatukkainen juoksuasussa ja tummissa aurinkolaseissa harjotteleva rouva sanonut: "Nyt sinä kyllä liioittelet!" Vastattu rouvalle: "Olen juossut loka-, marras-, joulu-, tammi-, helmi- ja maaliskuussa...", johon rouva sanonut: "Ilman paitaa, etkö tule kipeäksi?". Pyydetty kyseistä rouvaa lukemaan paidaton juoksija oulu blogia joka on netissä.

Positiivista tänään oli kaksi isoa moottoripyörää, jota oli otettu kesän kunniaksi käyttöön sekä pääosin asiallinen kommentointi. Myöskään jalassa oleva pehmytkudosvamma ei pahentunut harjoituksen johdosta ainakaan vielä. Sekin on positiivista.

Negatiivistä oli punatakkinen rouva, joka kyseli tyhmiä. Jukka Virtanen totesi televisiossa 11.4.2009: "Jos joku on tylsä mua kohtaan, mä oon koittanut opetella ajattelemaan niin, että se ei ole mun ongelma, vaan se on sen ihmisen oma ongelma." Niinpä.

Muut lähteet:
YLE TV 2. Ei tekijätietoja. Televisio-ohjelma: Jukka Virtanen - Kuriton mies. 11.4.2009.