Suomaisen miehen kommunikaatio

Laanilan koulu ja lukio, keskiviikko 1.4.2009, pihalta kuuluu kommentti: "Asiaa". Vastakommentti: "Asiaa."

Kasarmikatu, Oulu, perjantai 27.3.2009. Muovikasseja kantava mies sanoo: "Kiri, kiri.", johon vastaus on "Häjyä". Muovikasseja kantava: "Jumalauta!", johon vastaus: "Häjyä."

Suomalainen mies ei tarvitse kommunikaatioon montaa sanaa. Yksi sana on riittävää määrä, ja tilanne tulee ymmärretyksi. Pitemmät lauseet ovat ämmien tapa tehdä kommunikkaatiosta sekavaa ja käsittämätöntä. Ämmät (sukupuolesta ja iästä riippumatta) eivät voi ymmärtää suomalaisen miehen tiivistä kommunikointitapaa.

Vanhat ja katkerat herraluuserit

Juoksija etenee keskiviikkona 1.4.2009 Tervamaratonin reitillä vanhan lähtöpaikan (Oulun Kaupungin teatterin tai Oulun pääkirjaston edessä) hieman ennen 35 kilometrin pistettä. Yllättäin vastaantuleva vanha kävelevä herra kähisee hampaittensa välistä: "Kaikenlaisia [hulluja] sitä on." Pakkasta on miinus kolme Celsiusastetta.

Torstaina 5.3.2009, vanhus kysyy: "Mikä mörkö sä oot?", pakkasta -0 Celsiusastetta.

Lauantaina 14.3.2009 idiootti vanha erra, koirantaluttaja kanavanranta, Oulu: "Ei tullut vihta mukaan?" Lämpötila plus yksi aste.

Miksi vanhat luuserit kuvittelevat, että heillä on oikeus tehdä muiden elämästä samanlaista luuseruutta kuin he ovat itse omilla valinnoillaan saaneet omalta kohdaltaan aikaiseksi? Ihmisestä tulee mies tai luuseri. Nämä mainitut herrat eivät ole miehiä. Eivät millään mitta-asteikoikoilla. Kyllä Oulu on sitten ihmeellinen kaupunkil.